Yritysjohtaminen

Johtaminen on työtä, jolla pyritään vaikuttamaan organisaation nykyiseen ja tulevaan toimintaan organisaatiolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja päämäärien saavuttamiseksi.

Johtaminen

Johtaminen määritellään kirjallisuudessa lukuisilla eri tavoilla. Yhteistä useimmille määritelmille on, että niissä korostetaan johtamista välineenä, jolla organisaation, kuten liikeyrityksen, tavoitteet ja päämäärät voidaan saavuttaa. Johtaminen ei kohdistu vain organisaation nykytilaan, vaan sillä pyritään tavallisesti vaikuttamaan myös siihen, minkälaiseksi organisaation tulevaisuus muodostuu. Johtaminen määrittää organisaation toiminnan suunnan, johon ei ajauduta vaan hakeudutaan.

Johtajat ovat organisaatiossa toimivia erikoistuneita ammattilaisia, jotka rationaalisesti analysoivat organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi asetettuja tehtäviä, ja suunnittelevat näiden analyysien pohjalta järjestelmiä, joilla kontrolloidaan tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävää työtä. Johtajuus on muodollinen asema organisaation hierarkiassa, mutta toisaalta se on myös rooli, joka voi olla henkilöllä, jolla ei ole muodollista johtoasemaa (vrt. organisaation epävirallinen kulttuuri). Johtaminen voidaan myös määritellä toiseen henkilöön vaikuttamiseksi, jolloin voidaan ajatella, että johtamista harjoittavat kaikki organisaation jäsenet ja johtaminen on aina kaksisuuntaista toimintaa. Näin ollen voidaan sanoa, että johtamista eivät harjoita vain ammattijohtajat vaan myös alaiset johtavat esimiehiään.

Johtaminen voidaan jakaa kolmeen tasoon. Strateginen taso viittaa organisaation pitkän aikavälin suunnitteluun ja niin sanottuihin suuriin linjoihin, ja siitä vastaa organisaation ylin johto. Taktinen taso viittaa keskipitkän aikavälin suunnitelmiin, ja siitä vastaa organisaation linjajohto. Operatiivisella tasolla viitataan organisaation päivittäisen toiminnan johtamiseen, josta vastaavat suorittavan portaan esimiehet. lähde?

Eräänä keskeisempänä ja myös kaikkein kiistanalaisimpana näkökulmana johtajuuteen voidaan pitää omistajalähtöisen ja johtajakeskeisen johtamismallin vastakkainasettelua. Omistajakeskeisen mallin mukaan organisaation tavoitteena on omistajien siihen sijoittaman varallisuuden maksimointi. Johtajakeskeisen mallin mukaan organisaation tavoite puolestaan on kasvu ja markkinaosuuden lisääminen. Tämä omistajien ja johdon intressien eroavaisuus leimaa keskustelua, jota käydään organisaatioiden (lähinnä liikeyritysten) olemassaolon tarkoituksesta.

Johtamisjärjestelmät ovat keskeisiä johtamisen työvälineitä. Johtamisjärjestelmiä tarvitaan sekä organisaation sisäisten tavoitteiden, kuten toiminnan suuntaamisen, tehostamisen ja seurannan, että ulkoisten tavoitteiden, kuten laadun varmistamisen (asiakkaiden näkökulmasta), saavuttamiseksi. Johtamisjärjestelmät voidaan jakaa strategisiin johtamisjärjestelmiin (esimerkiksi Balanced Scorecard), ulkoisesti sertifioitaviin johtamisjärjestelmiin (esimerkiksi ISO-järjestelmä) sekä operatiivisiin sisäisiin johtamisjärjestelmiin (esimerkiksi erilaiset vuosikellojärjestelmät).

Johtaminen jäsennetään kirjallisuudessa yleensä kahteen toisistaan eroavaan osa-alueeseen, asioiden johtamiseen ( engl. management) ja ihmisten johtamiseen eli johtajuuteen ( engl. leadership). Tällainen tarkastelu on kuitenkin mielekäs lähinnä teoreettisesti tai pedagogisesti: käytännössä asioiden ja ihmisten johtamista ei ole mahdollista erottaa toisistaan, vaan menestyvässä (liike)toiminnassa molempia tarvitaan.

Asioiden johtaminen

Asioiden johtamisella ( engl. management) tarkoitetaan organisaation toiminnan ja toimintaprosessien hallintaa, suunnittelua, organisointia, kontrollointia sekä niihin liittyvää päätöksentekoa. Asioiden johtamisessa keskeisessä asemassa ovat strategiat, rakenteet ja järjestelmät. Asioiden johtamiselle luonteenomaista on pyrkimys organisaation toiminnan vakauteen ja ennustettavuuteen. Asioiden johtamista luonnehditaan toisinaan ylhäältä alas -johtamiseksi, jota kuvaa esimies–alainen-suhde.

Käytännössä asioiden johtaminen tarkoittaa yrityksissä muun muassa asioiden hallintaa, kuten resurssien käyttötapoja, työmenetelmiä ja organisaatioteknologiaa sekä strategian, markkinoiden ja toimintaympäristön hallintaa.

Käytännön liiketoiminnassa asioiden johtaminen liittyy kaikkein keskeisimmin yrityksen strategiseen päätöksentekoon eli liiketoiminnan kehittämiseen. Modernin strategisen johtamisen taustalla voidaan katsoa olevan suuryritysten kannattavuusongelmat toisen maailmansodan aikoihin, jolloin strategisen suunnittelun merkitys erityisesti korostui.

Strategisen johtamisen perussuuntaukset voidaan nähdä seuraavasti: systeeminäkökulman mukaan strategia on ylhäältä annettu rationalistinen suunnitelma, jota organisaatiossa toteutetaan. Prosessinäkökulman mukaan strategia on puolestaan toiminnan ja oppimisen kautta syntyvä ja muuttuva toimintamalli. Huomattava on, etteivät nämä näkökulmat ole toisiaan poissulkevia vaan molempia tarvitaan.

Strategisen johtamisen osa-alueet ovat strategiaprosessi (suunnittelu, sisältö ja toteutus), strategiaprosessin konteksti (sisäinen ja ulkoinen), strategian sisältö (liikeidea ja kilpailustrategia) sekä strategia-analyysin työvälineet ja strateginen muutos.

Strateginen suunnittelu koostuu yleensä seuraavista vaiheista: päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, nykytilan kartoitus, toimintavaihtoehtojen kartoittaminen, toimintalinjan (eli strategian) valinta, strategian toimeenpano, toiminnan valvonta ja arviointi. Strategiseen valintaan ja kehittämiseen voidaan nähdä kaksi lähtökohtaa: lähtökohtana ympäristön mahdollisuudet ( engl. outside-in) tai lähtökohtana omat resurssivahvuudet ( engl. inside-out).

Tunnetuimpia strategisen johtamisen työvälineitä ovat muun muassa strategiakello (Johnson, Scholes & Whittington), strategiakanvas (Kim & Mauborgne), Boston Consulting Groupin portfoliomatriisi eli BCG-matriisi, SWOT-analyysi ja Porterin kilpailuanalyysi.

Keskeisiä käsitteitä käytännön strategisessa johtamisessa ovat liikeidea, missio arvot ja visio, kilpailustrategia.

Ihmisten johtaminen eli johtajuus

Ihmisten (työn) johtamisella eli johtajuudella ( engl. leadership) tarkoitetaan prosessia, jossa vaikutetaan organisoidun ryhmän toimintaan sen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. Johtajuus on käsitteenä hyvin monimerkityksinen, ja sille löytyy kirjallisuudessa satoja määritelmiä. Yhteistä määritelmille on pyrkimys etsiä selitystä sille, mitä johtajuus on ja mikä tekee johtajuudesta tehokasta. Yleisesti voidaan todeta, että johtajuus on sellaista toisten ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista, jossa ihminen pyrkii saamaan toiset ihmiset ymmärtämään ja hyväksymään sen, mitä ja miten on tehtävä, jotta toiminta organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollistuisi.

Ihmisten johtamisessa keskeistä on osaaminen ja sen kehittäminen, innostaminen, suunnan luominen, yhteiset tavoitteet ja sitoutuminen sekä muutos ja innovaatiot. Ihmisten johtamista luonnehditaan toisinaan alhaalta ylös -johtamiseksi, jota kuvaa johtaja–seuraaja-suhde.

Johtajuuden tutkimuksessa on kehitetty useita teorioita hyvästä johtajuudesta. Teorioita voidaan jaotella perussuuntauksen ( paradigman) mukaan seuraavasti: johtajuuden piirreteoria (keskeistä johtajan persoonallisuuden ja luonteen piirteet), johtamistaitojen teoria (keskeistä johtajan kyvykkyydet), johtajuustyylien teoria (keskeistä johtajan käyttäytyminen), johtajuuden kontigenssiteoria (keskeistä johtamisen tilannesidonnaisuus) ja johtamisen vaihtoteoria (keskeistä johtajan ja alaisten keskinäissuhde).

Käytännössä johtajuus ilmenee liikeyrityksissä erityisesti henkilöstöfunktion hoitamisena, esimiestyönä ja organisaatiokulttuurin hallintana. Henkilöstöjohtaminen on tehtäväkokonaisuus, jossa huolehditaan siitä, että yrityksessä on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöfunktion tehtäviin kuuluu muun muassa henkilöstön valinta ja rekrytointi, kehittäminen, palkitseminen, hyvinvointi ja irtisanominen.

Viimeaikaisia näkökulmia johtajuuteen ovat muun muassa valtuuttaminen (johdettavien voimantunteen sekä työn vapausasteiden tarkoituksellinen lisääminen), jaettu johtajuus, eettinen johtajuus, karismaattinen johtajuus sekä naisjohtajuus.

Muilla kielillä
العربية: إدارة
অসমীয়া: ব্যৱস্থাপনা
asturianu: Alministración
azərbaycanca: Menecment
Bahasa Indonesia: Manajemen
Bahasa Melayu: Pengurusan
Bân-lâm-gú: Koán-lí-ha̍k
беларуская: Менеджмент
беларуская (тарашкевіца)‎: Мэнэджмэнт
bosanski: Menadžment
brezhoneg: Management
български: Мениджмънт
català: Gestió
čeština: Management
Cymraeg: Rheolaeth
dansk: Ledelse
Deutsch: Management
eesti: Juhtimine
Ελληνικά: Διαχείριση
English: Management
español: Administración
euskara: Kudeaketa
فارسی: مدیریت
français: Management
한국어: 경영학
हिन्दी: प्रबन्धन
hrvatski: Menadžment
עברית: ניהול
ქართული: მენეჯმენტი
қазақша: Менеджмент
Кыргызча: Менеджмент
Kiswahili: Usimamizi
latviešu: Vadībzinība
lietuvių: Vadyba
Limburgs: Bedriefsveuring
magyar: Menedzsment
македонски: Менаџмент
Mirandés: Admenistraçon
монгол: Менежмент
မြန်မာဘာသာ: စီမံခန့်ခွဲခြင်း
Nederlands: Management
नेपाली: व्यवस्थापन
日本語: 経営管理論
Norfuk / Pitkern: Manajement
norsk: Ledelse
oʻzbekcha/ўзбекча: Menejment
پښتو: سمبالښت
polski: Zarządzanie
português: Administração
română: Management
русский: Менеджмент
Scots: Management
shqip: Menaxhimi
sicilianu: Amministraturi
Simple English: Management
slovenčina: Manažment
slovenščina: Menedžment
српски / srpski: Руковођење
srpskohrvatski / српскохрватски: Menadžment
svenska: Management
Tagalog: Pamamahala
தமிழ்: மேலாண்மை
Tiếng Việt: Quản lý
тоҷикӣ: Мудирият
Türkçe: İşletme
українська: Менеджмент
اردو: نظامت
ייִדיש: פירערשאפט
žemaitėška: Vadība
中文: 管理学