Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat
United States of America
Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltain vaakuna
lippu vaakuna

Yhdysvaltain sijainti

Valtiomuoto liittovaltio

Presidentti Donald Trump

Pääkaupunki Washington, DC (658 893 as.)
38°53′N, 77°02′W

Muita kaupunkeja New York (8 491 079 as.),
Los Angeles (3 928 864 as.),
Chicago (2 722 389 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 9 826 630 [1] km² ( sijalla 41)
– josta sisävesiä 6,764 %

Väkiluku ( 2015) 322 100 000 [2] ( sijalla 3)
–  väestötiheys 35 [3] / km²
– väestönkasvu 0,71 % [4] % ( 2013)

Viralliset kielet ei ole, de facto englanti2

Lukutaito 99 [1] %

Valuutta Yhdysvaltain dollari ($) ( USD)

BKT
– yhteensä 17 419 miljardia USD [5] ( sijalla 1)
– per asukas 54 597 USD [5]

HDI ( 2014) 0,915 [6] ( sijalla 8)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 1,2 %
–  teollisuus 21,9 [1] %
–  palvelut 76,9 %

Aikavyöhyke UTC−5 / UTC−10
– kesäaika UTC−4 / UTC−9

Itsenäisyys
Vapaussota
Julistus
Tunnustettu

17751783
4. heinäkuuta 1776
3. syyskuuta 1783

Lyhenne US

–  ajoneuvot: USA
–  lentokoneet: N

Kansainvälinen
suuntanumero
+1

Motto E Pluribus Unum3
In God We Trust4

Kansallislaulu The Star-Spangled Banner

1. Sijaluku perustuu markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen. Ostovoimakorjatulla bkt:lla mitattuna Kiina on ollut maailman suurin kansantalous vuodesta 2014 alkaen.
2. Varsinaisesti Yhdysvalloilla ei ole virallista kieltä, mutta käytännössä se on englanti. [7] Väestöstä 82,1 % puhuu äidinkielenään englantia ja 10,7 % espanjaa. Havaiji on virallinen kieli Havaijin osavaltiossa. [1]
3. Suom. ”monesta yksi”. Mottona vuodesta 1776.
4. Suom. ”Jumalaan me luotamme”. Mottona vuodesta 1956.

Amerikan yhdysvallat ( engl. United States of America, lyh. USA [1]) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin maa. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi suurin maa, mutta vesialueet mukaan luettuna Yhdysvallat on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin maa. [8] USA:n markkinahintainen bruttokansantuote on maailman suurin ja maan ostovoima-BKT on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin. Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosiaalisesti varsin monimuotoinen maahan suuntautuneen laajan maahanmuuton vuoksi.

Yhdysvallat on tasavalta ja liittovaltio. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perustivat liittovaltion 1700-luvun lopussa. Itsenäisyysjulistus annettiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1783. Yhdysvaltain perustuslaki otettiin käyttöön 1787. Seuraavan vuosisadan aikana maa laajeni, mutta osavaltioiden erimielisyydet ajoivat maan sisällissotaan, joka käytiin vuosina 1861–1865. Toisen maailmansodan voittajavaltiona Yhdysvalloista tuli sotilaallisesti johtava länsimaa. 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yhdysvalloista tuli maailman ainoa supervalta. [9] [10]

Maantiede

Pääartikkeli: Yhdysvaltain maantiede
Yhdysvaltain kartta ( iso kartta).
Denali (ent. Mount McKinley) Alaskassa on Pohjois-Amerikan korkein kohta, 6 194 m.

Topografia ja vesistöt

Yhdysvaltain kokonaispinta-ala on 9 826 630 km², mistä maata on 9 161 923 km² ja vettä 664 707 km². (Pinta-alaan lasketaan mukaan Yhdysvaltain ”manneralue” ja Alaska sekä Havaiji.) [1] Se on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio. [11]

Mantereen sisäosia hallitsee laaja tasankoalue, joka ulottuu Meksikonlahdelta Kanadan rajalle ja sieltä Alaskaan. Se jaetaan kolmeen osaan: Atlantin ja Meksikonlahden rannikkotasankoihin, sisämaan Suuriin tasankoihin ja Kanadan kilpeen. [12] Suuri tasanko levittäytyy Kalliovuorten itäpuolella suunnilleen manteren puolivälissä. Sen koillispuolella on Keskilänneksi tai Maissivyöhykkeeksi kutsuttu alue, jonka maaperä ja ilmasto ovat suotuisia maanviljelylle, etenkin maissin kasvatukselle. [13]

Idässä Appalakkien vuorijono kulkee pohjois-eteläsuunnassa lähes koko Yhdysvaltojen poikki ja erottaa itärannikon sisämaan tasangosta. Lännessä Suuret tasangot päättyvät Kalliovuoriin, jotka muodostavat suuren osan läntisestä Yhdysvalloista. Vuoristo ulottuu pohjoisessa Kanadaan ja etelässä lähes Meksikoon asti. Keskiosassa Kalliovuoret muodostavat suuria pohjois-eteläsuuntaisia jonoja, joiden huiput kohoavat kahteen kilometriin. Pohjoisessa on yksittäisiä huippuja, jotka jatkuvat Alaskaan asti. Eteläisin osa, Coloradon laakio, on sedimenttikivien muodostama ylänköalue kilometrin verran tasankojen yläpuolella. Sitä halkovat monet rotkot, kuten Grand Canyon, hiekkaerämaat ja vulkaaniset huiput. [12]

Manner-Yhdysvaltain länsirannikko on osa Tyynenmeren tulirengasta, jolla esiintyy voimasta tektonista ja vulkaanista toimintaa ja 81 prosenttia maailman maanjäristyksistä. [14] Maanjäristykset voivat aiheuttaa suurta tuhoa, kuten San Franciscon maanjäristys 1906 tai Pitkäperjantain maanjäristys 1964 lähellä Anchoragea. [15]

Kanadan kilven alueella jääkauden muokkaamaa maisemaa pilkkovat lukuisat järvet; Minnesotan osavaltiota kutsutaan kymmenen tuhannen järven maaksi. [12] Suuret järvet Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla muodostavat maailman suurimman makeavetisen vesistön. [16] Yhdysvaltain pisimmät joet ovat Missouri ja Mississippi, joilla on myös laajimmat valuma-alueet, mutta suurin virtaama on Saint Lawrencessa sekä Ohio- ja Columbiajoissa Suurten järvien alueella. [17]

Ilmasto

Yhdysvaltojen suurella, maantieteellisesti monimuotoisella alueella esiintyvät lähes kaikki ilmastotyypit. Manneralueellakin koetaan ajoittain olosuhteita, jotka ovat yhtä kuumia kuin tropiikin aavikot tai yhtä kylmiä kuin napa-alueet. Sää voi myös muuttua nopeasti ja rajusti kaikkina vuodenaikoina. [18]

Suurin osa Yhdysvalloista sijaitsee keskileveysasteiden liikkuvien matalapaineiden reitillä. Ne tuovat rintamineen sateita ja nopeita lämpötilanmuutoksia etenkin maan koillisosaan. Polaaririntaman aaltoilujen mukaan Keskilännen tasangoille virtaa vuoroin arktista tai polaarista ilmamassaa pohjoisesta tai trooppista massaa Karibialta ja Meksikonlahdelta. Sen vuoksi talvella ja keväällä lämpötila voi muuttua yli 20 astetta muutamassa tunnissa. Tyynenmeren rannikolla ja muualla Kalliovuorten länsipuolella säänvaihtelut ja vuodenaikojen erot ovat paljon pienempiä. [18]

Rajuimpia sääilmiöitä ovat hurrikaanit, joita tulee sekä Atlantilta että Tyynenmeren puolelta. Hurrikaaneja esiintyy kesäkuusta joulukuuhun, eniten elo- ja syyskuussa. [19] Tuhoisia hurrikaaneja ovat olleet esimerkiksi Galveston vuonna 1900, Betsy vuonna 1952, Andrew vuonna 1992 ja Katrina vuonna 2005.

Paljon pienempiä, mutta myös tuhoisia ovat tornadot, joita esiintyy eniten Floridassa ja Suurten tasankojen alueella, jota kutsutaan nimellä Tornado Alley. [20] Se ulottuu Texasin pohjoisosista Kansasiin ja itään Tennesseehen. [21] [22]

Luonto ja luonnonsuojelu

Valkopäämerikotka on Yhdysvaltojen kansallislintu.

Yhdysvaltojen alue voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan kasvillisuuden perusteella: metsä-, ruohikko- ja pensasalueeseen. Metsät ovat alkujaan peittäneet maan itärannikon, länsirannikon keski- ja pohjoisosat, lännen ylänköalueet ja leveän vyöhykkeen maan pohjoisosassa. Ruohikko peitti maan sisäosat, missä sademäärä ei riitä metsän kasvuun, ja länsiosan sisämaassa oli pensaikkoa. [23] Ihminen on vaikuttanut kasvillisuuteen suuresti. Esimerkiksi maan kaakkoisosassa luontaiset sekametsät ovat väistyneet taloudellisesti tuottavampien havumetsien tieltä, ja tasankojen ja preerian ruohokasvit ovat suurelta osin eurooppalaista alkuperää. [23] Lähes 60 prosenttia maa-alueesta (Alaskaa lukuun ottamatta) on menettänyt pääosan alkuperäisestä kasvillisuudestaan. [24]

Eläimistö on monipuolinen, ja sen näyttävimpiä lajeja ovat valkopäämerikotka, hirvi, myskihärkä, karibu, ahma, biisoni, harmaakarhu, puuma ja susi. [25] Yhdysvaltojen manneralueella elää noin 460 matelija- ja sammakkoeläinlajia, joihin kuuluu alligaattoreita, kilpikonnia, liskoja, käärmeitä, sammakoita ja konnia. [26] Lintuja on tavattu yli 800 lajia. [27]

Yhdysvalloissa on 21 Unescon maailmanperintökohdetta. Niistä kaksitoista on suojeltu luontoarvojen takia, kuten Evergladesin, Yellowstonen ja Yosemiten kansallispuistot. [28] Maassa on kaikkiaan 397 kansallispuistoa, joita hallinnoi National Park Service. [29] Monet suojelualueet ovat kuitenkin liian pieniä, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Asutuksen leviäminen, kaivostoiminta ja öljynporaus pienentävät monien lajien elintilaa. [25]

Muilla kielillä
Alemannisch: USA
አማርኛ: አሜሪካ
aragonés: Estatos Unitos
Aymar aru: Istadus Unidus
Bahasa Banjar: Amirika Serikat
Bahasa Indonesia: Amerika Serikat
Bahasa Melayu: Amerika Syarikat
Bân-lâm-gú: Bí-kok
Basa Banyumasan: Amerika Serikat
Basa Sunda: Amérika Sarikat
Baso Minangkabau: Amerika Sarikat
беларуская (тарашкевіца)‎: Злучаныя Штаты Амэрыкі
भोजपुरी: अमेरिका
Bikol Central: Estados Unidos
Chavacano de Zamboanga: Estados Unidos de America
Chi-Chewa: United States
chiTumbuka: United States
dansk: USA
Deitsch: Amerikaa
ދިވެހިބަސް: އެމެރިކާ
Dorerin Naoero: Eben Merika
emiliàn e rumagnòl: Stat Unî
English: United States
español: Estados Unidos
Esperanto: Usono
estremeñu: Estaus Uníus
eʋegbe: United States
Fiji Hindi: United States
føroyskt: USA
français: États-Unis
贛語: 美國
Gĩkũyũ: United States
गोंयची कोंकणी / Gõychi Konknni: अमेरिकेचीं संयुक्त राज्यां
客家語/Hak-kâ-ngî: Mî-koet
한국어: 미국
Ido: Usa
বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী: তিলপারাষ্ট্র
ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ/inuktitut: ᐊᒥᐊᓕᑲ
isiZulu: IMelika
íslenska: Bandaríkin
kalaallisut: Naalagaaffeqatigiit
Kapampangan: Estados Unidos
kernowek: Statys Unys
Kiswahili: Marekani
Kreyòl ayisyen: Etazini
Livvinkarjala: Amerikan Yhtysvallat
la .lojban.: mergu'e
Luganda: Amerika
Malagasy: Etazonia
مصرى: امريكا
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Mī-guók
Na Vosa Vakaviti: United States
Nederlands: Verenigde Staten
Nēhiyawēwin / ᓀᐦᐃᔭᐍᐏᐣ: ᑭᐦᒋ ᒨᐦᑯᒫᓇᐢᑭᕀ
Norfuk / Pitkern: Yunitid Staits
norsk: USA
norsk nynorsk: USA
oʻzbekcha/ўзбекча: Amerika Qoʻshma Shtatlari
Pangasinan: Estados Unidos
پنجابی: امریکہ
ភាសាខ្មែរ: សហរដ្ឋអាមេរិក
Plattdüütsch: USA
português: Estados Unidos
reo tahiti: Fenua Marite
rumantsch: Stadis Unids
Sesotho sa Leboa: United States of America
Setswana: USA
sicilianu: Stati Uniti
Simple English: United States
slovenčina: Spojené štáty
словѣньскъ / ⰔⰎⰑⰂⰡⰐⰠⰔⰍⰟ: Амєрїканьскꙑ Ѥдьнѥнꙑ Дрьжавꙑ
Sranantongo: Kondre Makandrameki
srpskohrvatski / српскохрватски: Sjedinjene Američke Države
svenska: USA
Thuɔŋjäŋ: Pawuut Matiic
ไทย: สหรัฐ
Tiếng Việt: Hoa Kỳ
Tok Pisin: Ol Yunaitet Stet
Tsetsêhestâhese: United States
Twi: USA
Vahcuengh: Meijgoz
Volapük: Lamerikän
文言: 美國
吴语: 美国
Xitsonga: Amerikha
粵語: 美國
žemaitėška: JAV
中文: 美国
Kabɩyɛ: Etaazuunii