Wikipedia:Merkitse lähteet

n · k ·

Lähteiden merkitseminen tarkoittaa sitä, että uuden tiedon lisääjä merkitsee käyttämänsä tietolähteet itse artikkeliin. Se helpottaa tietojen tarkistamista ja lisätiedon löytämistä. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa on erityisen tärkeää, kun lainaat tietoa, jolle ei ole merkitty lähdettä.

Jos käytät artikkelia kirjoittaessasi jotakin ulkoista tietolähdettä, niin lähteiden merkitseminen on yksinkertaisesti rehellisyyttä ja avoimuutta. Sinun kannattaa etsiä luotettavia lähteitä tiedollesi – näin asiasta ei tule epäselvyyttä myöhemmin poissa ollessasi ja samalla tulet varmistaneeksi, että tiedot ovat oikeita.

Lähteiden merkitseminen on tärkeää myös kiistattomissa aiheissa – niistä saattaa tulla kiistaa myöhemmin. Kiistatapauksissa lähteiden esittämisellä on ensisijainen merkitys. Kiistanalaisen väitteen lähde tulee tarjota täsmällisesti ja mahdollisimman helposti saatavassa muodossa (soveltuvissa tapauksissa suorana sitaattina), jotta se voidaan tarkistaa helposti. Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle. Lähteiden lisääminen jonkun muun kirjoittamaan artikkeliin on erinomainen tapa parantaa artikkelia.

Muista Wikipedioista voi kääntää tekstiä tai kokonaisia artikkeleita, mutta lähdeviittaukset pitää tehdä Wikipedian ulkopuolisiin teoksiin (tarkemmat ohjeet kohdassa 2.2).

Suositeltavinta on merkitä lähteet käyttämällä lähdeviitemallineita, mutta lähteet voi ilmoittaa myös vapaamuotoisesti tekstissä.

Lähteiden merkitseminen artikkeliin

Tässä käsitellään lähteiden merkitsemistä wikikoodin muokkaustilassa. Visuaalinen muokkaustila helpottaa huomattavasti lähteiden lisäämistä ja muokkaamista perustilanteissa.

Lähteet sijoitetaan yleensä artikkelin loppuun == Lähteet == -otsikon alle. Jos artikkelissa on == Aiheesta muualla == -otsikko, se sijoitetaan lähteiden jälkeen. On tärkeää, että lähteet merkitään mahdollisimman täydellisinä, mutta jos on tarvetta vain merkitä lähde/lähteet mahdollisimman nopeasti, voi verkkolähteen tapauksessa tehdä pikalinkin; URL sijoitetaan hakasulkeiden sisään [https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_lähteet], ja se näkyy lukijalle näin: [1]. Muotoilulliset yksityiskohdat voidaan aina korjata myöhemminkin, mutta lisättyjen tietojen lähteen täytyy tavalla tai toisella käydä ilmi. On parempi ilmoittaa lähde vapaamuotoisesti vaikka kuinka kömpelösti tekstin seassa kuin jättää lähde kokonaan ilmoittamatta.

Yleiset lähteet tai viitteet tekstissä

Artikkeliin voidaan merkitä lähteet kahdella tavalla: luettelemalla käytetyt lähteet (kirjat, nettisivustot yms.) Lähteet-osiossa, tai merkitsemällä viitteitä artikkelin tekstiin. Artikkelin tekstiin merkityt viitteet viittaavat jonkun tietyn sanan tai väitteen lähteeseen, koko virkkeen lähteeseen tai koko kappaleen lähteeseen. Tekstiin merkityt viitteet ovat suositellumpi käytäntö. Viitteet lisätään leipätekstiin, ei otsikoihin.

Viitteet tekstissä

Lähteisiin viitataan tavallisesti numeroimalla ne. Numerointiin on tarjolla alla kuvattu ref-tageihin perustuva järjestelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. Harvard-järjestelmää, jolloin lähteeseen viitataan sulkujen sisällä lähteen kirjoittajan sukunimellä ja julkaisuvuodella. Jos kirjoittajaa ei ole tiedossa, merkitään julkaisun tuottaja tai nimi: (MTV 1999). Monissa tapauksissa käytetty informaatio ei ole helposti löydettävissä lähteestä (esimerkiksi kirja/suuri sivusto), jolloin perään tulee vielä lisätä viittaus kirjan sivuihin ("s. 23–25") tai lukuun ("luku 2") vuosiluvun jälkeen, eroteltuna pilkulla.

Suositeltava menetelmä lähteiden merkitsemiseen ovat ref-tagit (<ref></ref> ja -malline jää pois, alaviitteet eivät tule näkyviin.

Esimerkkinä:

Tutkijoiden mukaan aurinko on iso taivaankappale.<ref>Miller, E: "The Sun." Academic Press, 2005, sivu 23.</ref>
Kuu on toisaalta paljon pienempi.<ref>Smith, R: "Size of the Moon", Scientific American, 46(78):46</ref>

== Lähteet ==

Lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä.

Saman viitteen toistuva käyttö

Jos haluat käyttää samaa alaviitettä useammin, tehdään se antamalla viitteelle nimi: <ref name="nimi">. Tagi kirjoitetaan viitteen eteen, kun viite esiintyy ensimmäistä kertaa. Näin voit viitata samaan alaviitteeseen antamasi nimen perusteella. Samannimisten viitteiden sisältöjen täytyy olla täysin identtisiä, tai sitten voidaan käyttää katkaistua tyhjää tagia <ref name="nimi" />.

Viitteen nimi kirjoitetaan tagin sisällä suorien lainausmerkkien ("") sisään, ei tekstissä tavallisesti käytettäviin kaareviin lainausmerkkeihin (””). Lainausmerkkien sisään kirjoitetussa viitteen nimessä voi käyttää kaikenlaisia merkkejä: kaikkien isojen ja pienten kirjainten sekä numeroiden lisäksi myös esimerkiksi välimerkkejä, alaviivaa, välilyöntejä ja kauttaviivaa. Ilman lainausmerkkejä viitteen nimessä saa olla vain merkkejä a–z, A–Z ja 0–9, viivoja – ja _, mutta ei esimerkiksi välilyöntejä tai ä- ja ö-kirjaimia.

Pienet ja isot kirjaimet ovat viitteissä eri merkkejä: siten esimerkiksi <ref name="nimi" /> ja <ref name="Nimi" /> viittaavat eri alaviitteisiin.

Seuraavassa esimerkissä samaan lähteeseen viitataan kolme kertaa:

Tämä on esimerkki toistuvasta viittauksesta samaan alaviitteeseen.<ref name="referenssin_nimi">Tällä nimellä ei saa olla toista viitettä, jolla on erilainen sisältö.</ref>

Tämä toiminto on erityisen hyödyllinen viitattaessa samaan lähteeseen useita kertoja.<ref name="referenssin_nimi" />

Tiivis tapa tehdä toistuvia viittauksia samaan lähteeseen on käyttää tyhjiä ref-tageja, joissa on vinoviiva lopussa.<ref name="referenssin_nimi" />


Yllä oleva teksti tuottaa seuraavan tuloksen artikkelissa:

Tämä on esimerkki toistuvasta viittauksesta samaan alaviitteeseen. [1]
Tämä toiminto on erityisen hyödyllinen viitattaessa samaan lähteeseen useita kertoja. [1]
Tiivis tapa tehdä toistuvia viittauksia samaan lähteeseen on käyttää tyhjiä ref-tageja, joissa on vinoviiva lopussa. [1]

Viitteiden ryhmittely

Jos käytät viitteistyksessä esimerkiksi saman kirjan eri sivuja, voit harkita viitteiden ryhmittelemistä. Tällä tavalla viiteluettelon luku helpottuu kun yhden kirjan kaikki viitteet tulee allekkain viitteisiin. Ryhmittely tapahtuu avainsanalla group:

Tämä on esimerkki <ref group="Miller">Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 23</ref> viitteiden<ref>Muu viite</ref> ryhmittelystä<ref group="Miller">Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 65</ref>.

=== Viitteet ===
<references group="Miller"/>

Yllä oleva teksti tuottaa seuraavan tuloksen artikkelissa:

Tämä on esimerkki [Miller 1] viitteiden [2] ryhmittelystä [Miller 2].

Viiteluettelossa ryhmittely näkyy näin:

  1. Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 23
  2. Miller, E: "The Sun.". Academic Press, 2005, sivu 65

Viitteiden määrittely artikkelin lopussa

Viitteiden sisältö voidaan myös määritellä luettelonomaisesti {{ Viitteet}}-mallineen sisällä, jolloin artikkelitekstissä olevaan viitemerkintään tarvitsee merkitä ainoastaan käytetyn viitteen nimi. Esimerkki:

Tämä on esimerkki viitteiden määrittelystä artikkelin lopussa.<ref name="viite1" /> <ref name="viite2" />

{{Viitteet|viitteet=
<ref name="viite1">Ensimmäisen viitteen sisältö.</ref>
<ref name="viite2">Toisen viitteen sisältö.</ref>
}}

Luettelomaisesti määriteltyjä viitteitä voi helposti lisätä ja muokata refHelperillä.

Tyyliohje

Katso myös Tyylioppaan osio aiheesta

  1. Viittaukset laitetaan pääsääntöisesti heti välimerkin jälkeen, [3] tällä tavalla. [3] Kuitenkin jos viittauksen vaikutusalueesta voi syntyä epäselvyyttä (esimerkiksi viitattaessa kappaleen viimeiseen virkkeeseen), voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä.
  2. Kun tarvitaan yhdelle [4], kahdelle [5] tai useammalle termille alaviite [6] yhden lauseen sisällä, suositellaan viitteiden laittamista heti termien perään.
  3. Usein on hyödyllistä ylläpitää erillistä lähdeluetteloa, jossa määriteltyihin lähteisiin voidaan viitata ref-tageilla. Tällöin viitteet voidaan sijoittaa vaikkapa Lähteet-otsikon alaotsikoksi (===Viitteet===). Esimerkiksi lähteenä käytetyn kirjan tarkat tiedot voidaan kertoa lähdeluettelossa, jonka jälkeen teokseen voidaan viitata ref-tagien avulla lyhyesti kirjoittajan sukunimellä, julkaisuvuodella ja sivunumerolla.
  4. Viitteet-mallineella on kaksi parametria, jotka saa päälle lisäämällä tekstit "fontti" ja "sarakkeet" mallineeseen:
    1. Pienentää alaviitteiden tekstin kokoa.
    2. Jakaa alaviitteet kahteen sarakkeeseen.
    3. Molemmat ominaisuudet käytössä.
  5. Mikäli jonkin tiedon osalta halutaan viitata useampaan lähteeseen, voi lähteet yhdistää yhden ref-tagin sisään. Tällöin eri lähteet kannattaa tagin sisällä erottaa omille riveilleen. Esimerkiksi:

<ref>, * Boer. (n.d.). Columbia Electronic Encyclopedia. Retrieved May 03, 2007, from Reference.com website: http://www.reference.com/browse/columbia/Boer * ''"Boer."'' Encyclopædia Britannica. 2007. Encyclopædia Britannica Online. 3 May 2007</ref> [7]

Lähdeviitemallineet

Kun käytät lähteenä kirjoja, lehtien artikkeleita, WWW-sivuja, karttoja tai standardeja, voit luoda sopivat lähdeviitteet valmiilla mallineilla. Viitemallineiden luettelosta löydät lähdemateriaalillesi sopivat mallineet, joiden avulla voit lisätä viitteitä <ref> ja </ref>-tagien väliin sopivaan kohtaan artikkelissa ja muodostaa itsenäisen lähdeluettelon automaattisesti artikkelisi loppuun -mallineella.

Kirjaviite


Esimerkiksi


tuottaa seuraavan viittauksen:

Lincoln, Abraham & Grant, U. S. & Davis, Jefferson: Resolving Family Differences Peacefully. Gettysburg: Printing Press, 1861. ISBN 0-12-345678-9. (englanniksi)

Artikkeliviite


Esimerkiksi


tuottaa seuraavan viittauksen:

Reyes-Prieto, Adrian & Weber, Andreas P. M. & Bhattacharya, Debashish: The origin and establishment of the plastid in algae and plants. Annual Review of Genetics, joulukuu 2007, 41. vsk, s. 147–168. PubMed:17600460. 10.1146/annurev.genet.41.110306.130134. (englanniksi)

Verkkoviite


Esimerkiksi


tuottaa seuraavan viittauksen:

Eloranta, Jari: Military Spending Patterns in History EH.Net Encyclopedia. 27.9.2005. Viitattu 12.8.2006. (englanniksi)

Karttaviite

Esimerkiksi


tuottaa seuraavan viittauksen:

Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006.

Standardiviite

Esimerkiksi


tuottaa seuraavan viittauksen:

ISO 8601 Data elements and interchange formats – Information interchange – Representation of dates and times. Geneva: International Organization for Standardization, 15.6.1988. (englanniksi)
Muilla kielillä
беларуская (тарашкевіца)‎: Вікіпэдыя:Спасылкі на крыніцы
davvisámegiella: Wikipedia:Gáldut
hornjoserbsce: Wikipedija:Žórła
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Wikipedia:列明來源
norsk nynorsk: Wikipedia:Kjelder
oʻzbekcha/ўзбекча: Vikipediya:Manbalarga ishoratlar
ភាសាខ្មែរ: វិគីភីឌា:Citing sources
Simple English: Wikipedia:Citing sources
srpskohrvatski / српскохрватски: Wikipedia:Navođenje izvora