Virtsarakon syöpä

Virtsarakon syöpä on pahanlaatuinen kasvain virtsarakossa. Se on miesten neljänneksi ja naisten kahdeksanneksi yleisin syöpätyyppi. Virtsarakon syövän tavallisia ensioireita ovat verivirtsaisuus ja kipu virtsatessa. Syöpä voi levitä virtsarakon limakalvossa, mutta muodostaa myös etäpesäkkeitä lähellä oleviin elimiin, esimerkiksi maksaan, keuhkoihin tai luustoon. Virtsarakon syöpään sairastumisen riski kasvaa ihmisen iän myötä, kuten monien muidenkin syöpätyyppien kohdalla. Kasvannaisessa on usein paljon verisuonia ja siitä saattaa vuotaa paljon verta. Siksi virtsarakon syövän ensimmäisiä oireita voi olla veren ilmestyminen virtsaan. Verta ei kuitenkaan välttämättä tule virtsan mukana joka kerta. Jos kasvain estää virtsan virtaamisen munuaisista virtsarakkoon, seurauksena voi olla myös munuaisten vaurioituminen. Tällöin tuntuu yleensä kipua munuaisten kohdalla. Jos kasvain tukkii virtsaputken, aiheutuu suuria virtsaamisvaikeuksia. Suomessa virtsarakon syöpään sairastuu vuosittain noin 800 ja kuolee noin 230 henkilöä. Suurin osa virtsarakon syövistä on pinnallisia ja rajoittuu limakalvoon.

Mikä aiheuttaa virtsarakon syövän?

Sairastumisriski on suurempi tupakoivilla sekä henkilöillä, jotka työskentelevät väri-, kumi-, muovi- tai muun kemiallisen teollisuuden parissa. Nykyisin teollisuudessa kuitenkin käytetään tehokkaita suojavarusteita, joten riski sairastua virtsarakon syöpään on pienentynyt. Lisäksi pidetään tarkkaan huolta siitä, että syöpää aiheuttavien aineiden raja-arvot eivät ylity. Virtsarakon syöpä voi aiheutua myös perinnöllisistä syistä.

Virtsarakon syöpää esiintyy myös lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joskin äärimmäisen harvinaisena. Nuorilla sen voivat aiheuttaa esimerkiksi lapsuuden leukemian hoidossa käytetyt kemoterapialääkkeet. [1] Riski alkaa kasvaa vasta myöhäisellä aikuisiällä. Koko Suomessa kuoli vuosina 19862006 tautiin vain alun toistakymmentä alle 40-vuotiasta. [2]

Muilla kielillä