Umpijärvi

Umpijärvi eli laskujoeton järvi [1] tarkoittaa hydrologiassa järveä, jolla ei ole tulo-lähde? tai laskujokia tai -ojia.

Humidissa ilmastossa umpijärven valuma-alue ja sitä ympäröivä vedenjakaja sisältyvät kokonaan laajemman valuma-alueen sisälle. Aridissa ilmastossa sen ympärille muodostuu sisäinen valuma-alue. Kuuman aridin ilmaston umpijärvien tyyppejä ovat aavikkojärvi, suolaliejukko ja chott.

Humidissa ilmastossa umpijärven vesi on yleensä peräisin sekä järven pohjassa olevien lähteiden tuomasta pohjavedestä että taivaalta satavasta lumesta tai vedestä. Jos valuma-alueen sadanta on suurta, kasvaa umpijärvi ja sen valuma-alue alkaa täyttyä. Vesi voi kuitenkin poistua joko haihtumalla ilmaan tai imeytymällä maaperään. Imeytyminen johtaa veden poistumiseen valuma-alueelta vain, jos pohjavesi pääsee virtaamaan maaperän huokosissa pois valuma-alueelta. Maaperässä voi silloin olla esimerkiksi kallioruhje tai jäätikköjokikerrostumia, joihin vesi vajoaa ja johtuu siellä eteenpäin.

Mikäli valuma-alueen sadannalle ei löydy vastapainoksi riittävästi kokonaishaihduntaa ja muuta maanalaista veden virtaamaa, täyttyy valuma-alueen allas ja järvelle syntyy vedenjakajan kynnykselle laskujoki, joka vuorostaan kuluttaa kynnystä niin kauan kunnes järvi on tyhjä tai kynnys ei enää alene. Kun ihminen kaivaa umpijärveen ojia, päättyy sen umpijärvi-vaihelähde?. Samaten, jos umpijärvelle kaivetaan laskuoja, osallistuu se ympäröivän valuma-alueen tapahtumiin saamalla esimerkiksi uusia kaloja.

Umpijärvet ovat herkkiä ympäristön muutoksille. Järveen päätyneet ravinteet tai hapan sade jää vaivaamaan järven ekosysteemiä pitkään. Toisaalta, jos ravinteita ei tule ympäristöstä järveen riittävästi, esimerkiksi pienen valuma-alueensa takia, muodostuu siitä helposti oligotrofinen järvi.

Esimerkkejä

Suppa on harjualueen painaumaan syntynyt järvi tai lampi. Maaperä hajualueilla muodostuu jääkauden jäätikköjokien tuomasta kivestä, sorasta ja hiekasta. Tällainen aines läpäisee hyvin vettä, joten suppaan kertynyt vesi imeytyy helposti maaperään. Vettä kuitenkin kertyy suppaan samasta syystä. Silloin pohjaveden yläpinta on supan pohjan yläpuolella ja pohjavesi pääsee suotumaan hiekan läpi suppaan, joka täyttyy vedellä. Supan vedenpinta seuraakin harjualueen pohjaveden pinnan vaihteluita.[2]

Suojärvi on alkujaan syntynyt jääkauden jälkeen luontaiseen maaperän painaumaan, mutta sen ympäristö on alkanut sen jälkeen soistumaan. Soistuminen on hidas, mutta vääjäämätön prosessi kosteilla seuduilla. Sammalikko kasvattaa paksuuttaan ja kasvukerroksen alle kertyy turvetta, joka tuhansien vuosien ajan paksuuntuu. Monilla jääkauden jälkeisillä soilla turpeen paksuus voi olla useita metrejä tai jopa toistakymmentä metriä. Tällaisen soistumisprosessin aikana järven tulo-ojat voivat ohjautua alavimmille alueille ja järven laskuoja voi tyrehtyä. Soilla tavataankin luonnontilaisina järviä ja lampia, joilta puuttuvat tulo- ja laskuojat kokonaan.[2]

Kryptodepressio on järvialtaan merenpinnan alapuolelle ulottuva osa. Varsin usein tällainen alue täytyy vedellä ja muodostaa järven. Jos vedenpinta ei nouse merenpintaa ylemmäksi, sille ei voi muodostua laskujokea. Harvinaisissa tapauksissa järvi on samalla myös umpijärvi

Muilla kielillä
eesti: Umbjärv
español: Lago endorreico
Кыргызча: Туюк көл
oʻzbekcha/ўзбекча: Oqmas koʻl