Simpukat

Hakusana ”Simpukka” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Simpukat
Erilaisia simpukoita
Erilaisia simpukoita
Tieteellinen luokittelu
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Nilviäiset Mollusca
Luokka:Simpukat
Bivalvia
Linnaeus, 1758[1]
Lahkoja
  • Veneroida
  • Myoida
  • Anomalodesmata
  • Pholadomyoida
  • Trigonioida
  • Unionoida
  • Nuculanoida
  • Nuculoida
  • Solemyoida
  • Arcoida
  • Eupteriomorphia
  • Limoida
  • Mytiloida
  • Pterioida
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Simpukat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Simpukat Commonsissa

Simpukat (Bivalvia) ovat kotiloiden jälkeen toiseksi suurin nilviäisluokka, joka kattaa noin 15 000 lajia. Simpukoilla ei ole lainkaan päätä, eikä radulaa tai muuta kalustoa ravinnon jauhamiseen, joten useimmat niistä syövät vain pieneliöitä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös raadonsyöjiä ja joitakin petoja.[2]

Kaikilla simpukoilla on kaksiosainen, saranallinen kuori. Kuori muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä. Kuorenpuoliskojen alla sijaitsevat vaippaliuskat, jotka erittävät kuoren, ja vaippaliuskojen alla kidusliuskat. Kidusliuskojen välissä on ruumis ja jalka. Simpukat elävät veden pohjalla, usein liejuun kaivautuneena. Ne liikkuvat työntämällä jalkansa kuoren välistä pohjamutaan. Jotkut lajit ovat myös kohtalaisia uimareita. Simpukoilla on yleensä kaksi (joillain lajeilla yksi) suurta lihasta, joilla kuoret suljetaan tiukasti — elävän simpukan kuoren avaaminen vaatii voimaa.

Ravintonsa ja happensa simpukka hankkii imemällä vettä vaippansa putkimaisilla jatkeilla, sifoneilla, jotka on työnnetty pohjaliejun pinnalle. Toisinaan simpukka pitää ruoansulatustaukoja ja sulkee kuorensa tiukasti; se selviää jonkin aikaa hapetta. Hapesta ja ravinnosta suodatettu vesi poistuu hylkyputken kautta. Simpukka voi suodattaa jopa kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa. Niinpä simpukkaan kerääntyy paljon ympäristössä olevia myrkkyjä, joten syötävät simpukat on kerättävä puhtailta paikoilta ja lisäksi liotettava puhtaassa vedessä. Samasta syystä simpukat ovat herkkiä vesien likaantumiselle ja happamoitumiselle, mistä syystä ne ovat hyvä väline tutkittaessa veden laatua.[3][4]

Simpukat kehittyivät kambrikaudella, yleistyivät maltillisesti paleotsooisella maailmankaudella ja lisääntyivät lähes räjähdysmäisesti mesotsooisella maailmankaudella.[5]

Muilla kielillä
Afrikaans: Tweekleppige
asturianu: Bivalvia
Avañe'ẽ: Mymba ijyta mokõi
azərbaycanca: İkitaylılar
Bahasa Indonesia: Bivalvia
Bahasa Melayu: Bivalvia
Bân-lâm-gú: Siang-khak-kong
Basa Jawa: Bivalvia
беларуская: Двухстворкавыя
беларуская (тарашкевіца)‎: Двухстворкавыя
brezhoneg: Daougleureged
български: Миди
català: Bivalves
Cebuano: Ukab-ukab
čeština: Mlži
dansk: Muslinger
Deutsch: Muscheln
eesti: Karbid
Ελληνικά: Δίθυρα
English: Bivalvia
español: Bivalvia
Esperanto: Duvalvulo
euskara: Bivalvia
français: Bivalvia
Gaeilge: Débhlaoscach
galego: Bivalvos
한국어: 이매패류
हिन्दी: पटलक्लोमी
hrvatski: Školjkaši
Ido: Bivalvo
interlingua: Bivalvia
íslenska: Samlokur
italiano: Bivalvia
עברית: צדפות
Latina: Bivalvia
latviešu: Gliemenes
Lëtzebuergesch: Muschelen
lietuvių: Dvigeldžiai
Lingua Franca Nova: Bivalva
magyar: Kagylók
македонски: Школки
Nederlands: Tweekleppigen
日本語: 二枚貝
Nordfriisk: Twiiskaalagen
norsk: Muslinger
norsk nynorsk: Muslingar
oʻzbekcha/ўзбекча: Ikki pallalilar
ਪੰਜਾਬੀ: ਸਿੱਪੀਆਂ
پنجابی: سپیاں
Plattdüütsch: Musseln
polski: Małże
português: Bivalvia
română: Bivalve
Runa Simi: Lakachu
Scots: Bivalvia
Simple English: Bivalve
slovenčina: Lastúrniky
slovenščina: Školjke
српски / srpski: Шкољке
srpskohrvatski / српскохрватски: Školjke
svenska: Musslor
Tagalog: Bivalvia
తెలుగు: ఆల్చిప్ప
Türkçe: Bivalvia
українська: Двостулкові
West-Vlams: Twêekleppign
Winaray: Bivalvia
粵語: 雙殼綱
中文: 双壳纲