Saksit

Saksit eli saksilaiset olivat germaaninen heimo, kansa tai muu ryhmä nykyisen Luoteis- Saksan alueella sekä kapealla kaistaleella nykyistä Hollantia. Saksit tunkeutuivat Britanniaan, mistä juontuu englanninkielisiä tarkoittava nimitys anglosaksit.

Ensimmäisenä saksit mainitsi mahdollisesti jo Ptolemaios Jyllannin niemimaata asuttaneena kansana, joka kuitenkin on aikojen saatossa kulkenut etelään ja länteen. Saksilaisten maakuntien nimet olivat Itä-Saksi, Engria ja Westfalen. Sana saksi tulee väkipuukkoa tarkoittavasta germaanisesta sanasta. Samasta sanasta on peräisin myös suomen sana sakset.

Mannersaksit

Suurin osa sakseista pysyi manner-Euroopassa ja muodosti Saksin herttuakunnan 700-luvulla. He välttivät pitkään kristinuskoon kääntymisen ja joutumisen osaksi frankkien valtakuntaa. Lopulta Kaarle Suuri kuitenkin valloitti saksien maat useilla peräkkäisillä sotaretkillä (772–804). Tappion myötä saksit pakkokastettiin kristinuskoon – jopa heidän pyhä puunsa, Irminsul, tuhottiin.

Karolingien alaisuudessa saksit pakotettiin vasalliuteen. On todisteita siitä, että saksit – samoin kuin slaavilaisvasallit, kuten abodriitit ja vendit – toimittivat useaan otteeseen joukkoja karolingeille. Saksin herttuoista tuli kuninkaita 900-luvun aikana. Henrik I Linnustajasta tuli kuningas vuonna 919. Hänen pojastaan, Otto I Suuresta, tuli Saksan ensimmäinen keisari, joka kuitenkin menetti asemansa 1024. Herttuakunta jaettiin 1180, kun herttua Henrik Leijona, keisari Oton pojanpoika, kieltäytyi seuraamasta serkkuaan keisari Fredrik I Barbarossaa sotaan Italiaa vastaan.

Saksin kuningaskuntana vuodesta 1806 vuoteen 1918 tunnettu ja vuoden 1990 jälkeen Saksin vapaavaltiona tunnettu, nykyisen Saksan koillinen alue ei ollut saksien perinteistä asuinaluetta; alue sai nimensä poliittisten sattumien kautta, ja sitä kutsuttiin alun perin Meissenin rajakreivikunnaksi. Tämän alueen aateliset saivat Saksin herttuakunnan käsiinsä 1423, ja vähitellen Saksi (saksaksi Sachsen) alkoi tarkoittaa koko valtakuntaa, ja nimitys siirtyi tarkoittamaan Saksan luoteista kulmaa.

Nimitys ”saksit” liitettiin myös yleisesti Transilvanian sakseihin, saksalaisiin siirtolaisiin, jotka siirtyivät 1200-luvulla Luoteis- Transilvaniaan nykyisen Romanian alueilla, missä heidän jälkeläisiään asui vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä noin neljännesmiljoona. Toisen maailmansodan jälkeen useimmat heistä pakenivat maasta, erityisesti 1970-luvulla ja 1980-luvulla Nicolae Ceaușescun hallituksen romanialaistamispolitiikan takia.

Muilla kielillä
Ænglisc: Seaxe
العربية: ساكسون
aragonés: Saxons
Bahasa Indonesia: Bangsa Sachsen
Bân-lâm-gú: Saxon lâng
беларуская: Саксы
bosanski: Sasi
brezhoneg: Saksoned
български: Сакси
català: Saxons
Чӑвашла: Сакссем
čeština: Sasové
Cymraeg: Sacsoniaid
dansk: Saksere
eesti: Saksid
Ελληνικά: Σάξονες
English: Saxons
español: Pueblo sajón
Esperanto: Saksoj
euskara: Saxoi
français: Saxons
Gaeilge: Sacsanaigh
galego: Saxóns
한국어: 색슨인
Հայերեն: Սաքսեր
हिन्दी: सैक्सन
hrvatski: Sasi
italiano: Sassoni
עברית: סקסונים
ქართული: საქსები
қазақша: Сакстер
Kiswahili: Wasaksoni
Latina: Saxones
latviešu: Sakši
lietuvių: Saksai
magyar: Szászok
македонски: Саси
Mirandés: Saxones
မြန်မာဘာသာ: ဆက္ကဆန်
Nederlands: Saksen (volk)
Nedersaksies: Saksen (vôlk)
日本語: サクソン人
norsk: Saksere
پنجابی: سیکسن
Plattdüütsch: Sassen (Volk)
polski: Sasi
português: Saxões
română: Saxoni
русский: Саксы
Scots: Saxons
shqip: Saksonët
Simple English: Saxons
slovenčina: Sasi (kmeň)
slovenščina: Sasi
српски / srpski: Саси
srpskohrvatski / српскохрватски: Sasi
svenska: Saxare
Tagalog: Sakson
Tiếng Việt: Người Sachsen
Türkçe: Saksonlar
українська: Сакси
中文: 撒克遜人