Rooman tasavalta

Tämä artikkeli käsittelee Rooman valtakunnan ajanjaksoa. Muista Rooman tasavallaksi kutsutuista katso täsmennyssivu.
Rooman tasavalta
Res publica Romana

Rooman tasavalta vuonna 44 eaa.
Rooman tasavalta vuonna 44 eaa.

ValtiomuotoTasavalta
ValtionpäämiesRooman konsuli
PääkaupunkiRooma
Pinta-ala
– yhteensä1 950 000 km² (50 eaa.) km² 
Väkiluku56 800 000 (25 eaa.)
UskonnotRoomalainen mytologia
Viralliset kieletLatina
MottoSenatus Populusque Romanus
Edeltäjä(t)Rooman kuningaskunta
Seuraaja(t)Rooman keisarikunta

Rooman tasavalta oli antiikin Rooman valtakunnan vaihe, jolloin valtiolla oli tasavaltainen hallintomuoto. Tasavallan aikana Rooma kehittyi kaupunkivaltiosta suurvallaksi, jonka vaikutus ulottui koko Välimeren alueelle.

Tasavalta syntyi legendan mukaan kuningaskunnan päättyessä 509 eaa. Tarquinius Superbuksen karkotukseen ja kesti yli 450 vuotta. Ajanjakson loppupuolella käytiin monia sisällissotia. Ajanjakson katsotaan päättyneen joko Julius Caesarin diktatuuriin (44 eaa.), Aktionin taisteluun (31 eaa.) tai Rooman senaatin Gaius Octaviukselle myöntämään augustus arvonimeen (27 eaa.). Tasavallan tunnus oli SPQR (Senatus Populusque Romanus (Rooman senaatti ja kansa)).

Rooman tasavallalle antoi leimansa aristokraattien eli patriisien ja plebeijien eli alemman säädyn välinen kamppailu vallasta. Valtataistelun seurauksena Roomalle muodostui monimutkainen ja pitkälle kehittynyt hallintojärjestelmä.

Tasavallan johdossa oli kaksi konsulia, jotka kansalaiset valitsivat vuoden mittaisiksi virkakausiksi. Konsulien tärkeimpänä tehtävänä oli johtaa armeijaa sodassa. Hätätilanteessa saatettiin konsulien sijaan nimittää Rooman diktaattori, joka sai kuitenkin pitää armeijan ylipäällikkyyden korkeintaan puoli vuotta. Rooman senaatti oli Rooman vallan keskus, ja se koostui vain patriisisukujen edustajista. Vuonna 451 eaa. laadittiin ensimmäiset kirjalliset lait, jotka kirjattiin kahteentoista pronssitauluun ja asetettiin julkisesti nähtäville Forumille.[1]

Tasavallan aikana Rooma alkoi laajentaa valtapiiriään. Aluksi tosin tasavallan alue pieneni ja sen väkiluku väheni, mutta Rooma onnistui vähitellen voittamaan kaikki Italian niemimaalla asuneet vihollisensa, muun muassa volskit, samnilaiset, etruskit ja umbrit. Osa voitetuista kansoista sai Rooman kansalaisuuden, osa säilytti itsehallinnon, mutta oli liitossa Rooman kanssa.[2]

Kun Roomasta kasvoi suurvalta, se joutui väistämättä hankaluuksiin Välimeren muiden suurvaltojen kanssa. Rooman pahimmaksi vastustajaksi osoittautui Karthago, jota vastaan roomalaiset kävivät kolme ns. puunilaissotaa, hävittäen lopulta vihollisensa kokonaan.[2]

Rooman nopea kasvu maailmanvallaksi sekä varallisuuden epätasainen jakautuminen aiheutti sisäpoliittisia jännitteitä, mikä johti tasavallan loppuaikoina verisiin kansalaissotiin.[2]

Lähteet

Viitteet

  1. Roman Republic Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.9.2009. (englanniksi)
  2. a b c Ahokas 1979 s. 240–241.
Muilla kielillä
aragonés: Republica Romana
azərbaycanca: Roma Respublikası
Bahasa Indonesia: Republik Romawi
Bahasa Melayu: Republik Rom
Bân-lâm-gú: Lô-má Kiōng-hô-kok
беларуская (тарашкевіца)‎: Рымская рэспубліка
brezhoneg: Republik Roma
Esperanto: Romia Respubliko
한국어: 로마 공화정
interlingua: Republica Roman
Kiswahili: Jamhuri ya Roma
latviešu: Romas Republika
lietuvių: Romos respublika
македонски: Римска Република
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Lò̤-mā Gê̤ṳng-huò-guók
Nederlands: Romeinse Republiek
Plattdüütsch: Röömsche Republiek
português: República Romana
русиньскый: Римска република
Seeltersk: Roomske Republik
Simple English: Roman Republic
slovenščina: Rimska republika
српски / srpski: Римска република
srpskohrvatski / српскохрватски: Rimska Republika
татарча/tatarça: Rim Respublikası
Tiếng Việt: Cộng hòa La Mã
Lingua Franca Nova: Republica Roman