Ranska

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Ranska voi tarkoittaa myös ranskan kieltä.
Ranskan tasavalta
République française
Lippu Vaakuna
lippu vaakuna

Manner-Ranskan sijainti
⬛︎ Manner-Ranska ja
⬛︎ Euroopan unionin jäsenmaat.
Ranskan merentakaisten alueiden sijainti
⬛︎ Ranskan merentakaiset alueet.

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Emmanuel Macron

Pääministeri Édouard Philippe

Pääkaupunki Pariisi (n. 12,3 miljoonaa as.)
48°49′N, 02°29′E

Muita kaupunkeja Lyon (2,2 milj. as.)
Marseille (1,7 milj. as)
Toulouse (1,2 milj. as.)
Lille (1,2 milj. as.)

Pinta-ala
– yhteensä 643 801 (koko alue)
551 500 (France métropolitaine) [1] km² ( sijalla 42)
– josta sisävesiä 3 374  km2

Väkiluku ( 2013) 66 500 000 (koko alue) [2] [3]
63 721 000 (France métropolitaine) [4] ( sijalla 21)
–  väestötiheys 116 as. / km²
– väestönkasvu 0,54 [5] % ( 2012)

Viralliset kielet ranska (français)

Lukutaito 99 %

Valuutta euro ( EUR)

BKT
– yhteensä 2 738,7 miljardia USD [6] ( sijalla 5)
– per asukas 42 991 USD [6] ( sijalla 20)

HDI ( 2013) 0.893 [7] ( sijalla 20.)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 1,7 [1] %
–  teollisuus 18,6 [1] %
–  palvelut 79,7 [1] %

Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
 – Rooman valtakunnasta
 – Verdunin rauha


486
843

Lyhenne FR

–  ajoneuvot: F
–  lentokoneet: F

Kansainvälinen
suuntanumero
+33

Motto Liberté, Égalité, Fraternité ( Vapaus, tasa-arvo, veljeys)

Kansallislaulu Marseljeesi” (”La Marseillaise”)

Ranskan tasavalta ( ransk. République française) eli Ranska ( ransk. France) on valtio Länsi-Euroopassa. Ranskan pinta-ala on 643 801  neliökilometriä, ja sen väkiluku on noin 66,5 miljoonaa, kun lukuun otetaan mukaan myös merentakaiset alueet. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. [1] Euroopan Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit [8].

Ranska on Yhdistyneiden kansakuntien jäsen, Euroopan unionin perustajajäsen ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Se on myös ydinasevalta. Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1958, mistä lähtien maa on ollut puolittain presidenttivaltainen tasavalta.

Ranska on paitsi teollisuusmaa, myös Euroopan tärkein maatalousmaa, ja se on tullut tunnetuksi valmistamistaan viineistä. [9] [10] Se on myös maailman suosituin matkakohde: vuonna 2007 maassa vieraili yli 80 miljoonaa turistia. [11] [12]

Ranskan kieli on maan yleisin ja ainoa virallinen kieli. Vähemmistökieliä, kuten bretonia ja baskia saa opettaa koulussa vapaaehtoisina aineina. Suurin uskonto on kristinusko, mutta Ranska on erittäin sekulaari valtio ja maassa asuu paljon uskonnottomia ihmisiä ja ateisteja. Toiseksi suurin uskonto Ranskassa on islam. Ranskan kulttuurimatkakohteista tunnetuimpia ovat Louvren taidemuseo, Eiffelin torni, Pompidou-keskus ja Versailles’n palatsi. Ranskan kuvataide kukoisti etenkin impressionismin aikana, ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Pariisista tuli taidemaailman keskus. Ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta perustetut nykyaikaiset olympialaiset on järjestetty Ranskassa viisi kertaa.

Maantiede

Pääartikkeli: Ranskan maantiede

Ranska sijaitsee Länsi-Euroopassa Atlantin valtamereltä Välimerelle ulottuvalla alueella. Sitä rajaavat pohjoisessa Englannin kanaali, lännessä Biskajanlahti, etelässä Pyreneet ja Välimeri sekä idässä Alpit, Juravuoret ja Rein. Naapurivaltioita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Espanja, Andorra ja Monaco. Manner-Ranskaan kuuluu myös Korsikan saari ( ransk. la Corse) Välimeressä. Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, ja rantaviivaa sillä on 3 427 kilometriä. [1]

Ranskalle kuuluu myös merentakaisia hallintoalueita, joista suurin on Ranskan Guayana (ransk. la Guyane française) Karibianmeren etelärannikolla. Lisäksi hallintoalueisiin kuuluu Uuden-Kaledonian saariryhmä (la Nouvelle-Calédonie), Ranskan Polynesia (ransk. la Polynésie française) ja lukuisia muita pieniä saaria ja atolleja ympäri maailmaa. Merentakaisten alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 91 927 neliökilometriä. [1] Näin ollen valtion kokonaispinta-ala on 643 801 neliökilometriä. Tästä alueesta vesistöä on 3 374 km². Rantaviivaa valtiolla on 4 853 kilometriä. [1]

Pinnanmuodot

Mont Blanc aamuauringossa.
Kalliorantoja Bretagnessa.

Ranskan korkein kohta, Mont Blanc (4 810 metriä), sijaitsee Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla. [13] Mont Blanc on näkökulmasta riippuen Euroopan korkein kohta [14] tai ainakin kuuluu viiden korkeimman joukkoon [15]. Matalin kohta Ranskassa on kaksi metriä meren pinnan alapuolella oleva kohta Rhônejoen suistossa. [13]

Suurin osa Manner-Ranskasta on alankoa. Alankoalue ulottuu Belgian ja Saksan rajoilta Bretagneen ja sieltä rannikkoa myöten kaartuen Rhônen suistoalueelle. Rhônen lisäksi Ranskan tärkeimpien jokien, Seinen, Loiren ja Garonnen, suistoalueet sijaitsevat alangolla. [14] Alanko on hyvää viljelysmaata, sillä se on tasaista ja hedelmällistä. Suurin osa siitä onkin otettu viljelykseen. [16]

Manner-Ranskan keski- ja eteläosissa sijaitsee Keskiylänkö (ransk. le Massif Central), joka kattaa suunnilleen kuudesosan maan pinta-alasta. Keskiylängön eteläosissa sijaitsee korkea ja kuiva kalkkikivitasanko, mutta luoteessa nuorehkoista ja kuluneista tulivuorista on syntynyt laajoja vuoristoja, ja kaakossa jyhkeät graniittimassiivit muodostavat jyrkän seinämän Rhône- ja Saônejokien laaksoihin. Keskiylängön korkein kohta on 1 885 metriä korkea Puy de Sancy. [16] Keskiylänköä halkovat useat jokisolat. Rhônen laakso on suurimpia, ja se erottaa Keskiylängön Alpeista. Alpit hallitsevat Kaakkois-Ranskan maisemaa, ja ne muodostavat luonnollisen Italian vastaisen rajan. Alppien pohjoispuolella on korkeat kalkkikiviset Juravuoret, jotka erottavat Sveitsin ja Ranskan. Juravuoria halkoo Rhône, joka virtaa Genevenjärvestä kohti Lyonia. Muita vuoristoalueita ovat Pyreneet etelässä Espanjan ja Andorran rajalla ja metsäiset Vogeesit Reinin laakson reunalla. [17]

Ilmasto

Garonnejoki virtaa huhtikuisen Toulousen halki.

Manner-Ranska sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, jossa vallitsee välimerenilmasto. Vaikka Pohjois- ja Etelä-Ranskassa sademäärä on suunnilleen sama, Pohjois-Ranska sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä ja siellä sataa tasaisesti ympäri vuoden. Etelä-Ranskassa lähes kaikki sade saadaan viileään talviaikaan. [18]

Pohjois-Ranskassa, kuten esimerkiksi Brestissä, kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin neljä astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 21 astetta. Etelässä Nizzassa kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin viisi astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 27 astetta. [19]

Kasvillisuus

Pohjois-Ranska, Pariisista pohjoiseen kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen, jossa on Atlanttinen ilmasto. Alueella luontainen kasvillisuus on pyökin ja meristä ilmastoa arvostavan talvitammen muodostamaa sekametsää. Myös euroopanmarjakuusi ja muratti luonnehtivat Pohjois-Ranskan luontaista kasvillisuutta. Keski-Ranskassa, kuten Bordeauxin seudulla luontainen kasvillisuus on Pohjois-Ranskan tapaan talveksi lehtensä pudottavaa lehtimetsää, mutta kasvillisuudessa on nähtävillä myös välimereisiä piirteitä, lauhkeiden lehtimetsien piirteiden vallitessa. Välimeren rannikolla kasvillisuus poikkeaa dramaattisesti muusta Ranskasta, ollen tyypillistä välimerenkasvillisuutta, korkki-ja rautatammen muodostamia metsiä ja macchia-pensastoja. Seassa kasvaa kuitenkin myös harvakseltaan talveksi lehtensä tiputtavia puita. Korsikalta sen sijaan talveksi lehtensä tiputtavat puut puuttuvat jo kokonaan.

Luonto ja luonnonsuojelu

Kumpuilevaa maastoa Keskiylängöllä.

Vielä kivikaudella Ranskan alue oli kokonaan metsän peitossa, mutta valtaosa metsistä on kaadettu maanviljelyn tieltä, ja laajoja metsäalueita on enää vuoristoissa ja viljelykelvottomilla alueilla. 1900-luvulla maahan on istutettu havumetsiä, ja nykyisin sen pinta-alasta on metsää noin neljännes. [20]

Ranskassa eläviä suurikokoisia maanisäkkäitä ovat villisika, saksanhirvi, metsäkauris, susi, kettu, karhu, mäyrä, gemssi ja vuorikauris. Merissä elää delfiineitä. [21] Ranskassa on tavattu kaikkiaan 565 lintulajia. [22] Niistä erityisen suojelun kohteena ovat ruisrääkkä ja pikkutuulihaukka sekä eräät petolinnut, kuten korppikotkat. [23]

Manner-Ranskassa on kuusi kansallispuistoa: Vanoisen kansallispuisto, Port-Crosin kansallispuisto, Pyreneiden kansallispuisto, Cévennesin kansallispuisto, Ecrinsin kansallispuisto ja Mercantourin kansallispuisto. Lisäksi merentakaisilla alueilla on Guadeloupen, Réunionin ja Ranskan Guayanan kansallispuistot. [24]

Muilla kielillä
Acèh: Peurancih
адыгабзэ: Францие
Адыгэбзэ: Фрэндж
Afrikaans: Frankryk
Akan: France
Alemannisch: Frankreich
አማርኛ: ፈረንሣይ
Ænglisc: Francland
Аҧсшәа: Франциа
العربية: فرنسا
aragonés: Francia
ܐܪܡܝܐ: ܦܪܢܣܐ
armãneashti: Frânție
arpetan: France
অসমীয়া: ফ্ৰান্স
asturianu: Francia
Avañe'ẽ: Hyãsia
авар: Франсия
Aymar aru: Phransiya
azərbaycanca: Fransa
تۆرکجه: فرانسه
Bahasa Banjar: Parancis
Bahasa Indonesia: Perancis
Bahasa Melayu: Perancis
bamanankan: Faransi
বাংলা: ফ্রান্স
Bân-lâm-gú: Hoat-kok
Basa Jawa: Prancis
Basa Sunda: Perancis
башҡортса: Франция
Baso Minangkabau: Parancih
беларуская: Францыя
беларуская (тарашкевіца)‎: Францыя
भोजपुरी: फ्रांस
Bikol Central: Pransya
Bislama: Franis
Boarisch: Frankreich
བོད་ཡིག: ཧྥ་རན་སི།
bosanski: Francuska
brezhoneg: Bro-C'hall
ᨅᨔ ᨕᨘᨁᨗ: Perancis
български: Франция
буряад: Франци
català: França
Cebuano: Pransiya
Чӑвашла: Франци
čeština: Francie
Chamoru: Francia
Chavacano de Zamboanga: Francia
Chi-Chewa: France
chiShona: France
chiTumbuka: France
corsu: Francia
Cymraeg: Ffrainc
dansk: Frankrig
davvisámegiella: Frankriika
Deitsch: Frankreich
Deutsch: Frankreich
ދިވެހިބަސް: ފަރަންސޭސިވިލާތް
dolnoserbski: Francojska
Dorerin Naoero: Prant
ཇོང་ཁ: ཕརཱནསི་
Ελληνικά: Γαλλία
emiliàn e rumagnòl: Franza
English: France
español: Francia
Esperanto: Francio
estremeñu: Francia
euskara: Frantzia
eʋegbe: France
فارسی: فرانسه
Fiji Hindi: France
føroyskt: Frakland
français: France
Frysk: Frankryk
Fulfulde: Faransi
furlan: France
Gaeilge: An Fhrainc
Gaelg: Yn Rank
Gagana Samoa: Farani
Gagauz: Franțiya
Gàidhlig: An Fhraing
galego: Francia
贛語: 法國
Gĩkũyũ: Baranja
ગુજરાતી: ફ્રાન્સ
गोंयची कोंकणी / Gõychi Konknni: फ्रांस
客家語/Hak-kâ-ngî: Fap-koet
한국어: 프랑스
Hausa: Faransa
Hawaiʻi: Palani
Հայերեն: Ֆրանսիա
हिन्दी: फ़्रान्स
hornjoserbsce: Francoska
hrvatski: Francuska
Ido: Francia
Igbo: France
Ilokano: Pransia
বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী: ফ্রান্স
interlingua: Francia
Interlingue: Francia
Ирон: Франц
isiZulu: IFulansi
íslenska: Frakkland
italiano: Francia
עברית: צרפת
kalaallisut: Franskit Nunaat
ಕನ್ನಡ: ಫ್ರಾನ್ಸ್
Kapampangan: Pransiya
ქართული: საფრანგეთი
kaszëbsczi: Francëjô
қазақша: Франция
kernowek: Pow Frynk
Kinyarwanda: Ubufaransa
Кыргызча: Франция
Kirundi: Ubufaransa
Kiswahili: Ufaransa
коми: Франция
Kongo: Fwalansa
Kreyòl ayisyen: Frans
Kurdî: Fransa
Ladino: Fransia
лезги: Франция
Latina: Francia
لۊری شومالی: فرانسأ
latgaļu: Praņceja
latviešu: Francija
Lëtzebuergesch: Frankräich
lietuvių: Prancūzija
Ligure: Fransa
Limburgs: Frankriek
lingála: Falansia
Livvinkarjala: Frantsii
la .lojban.: fasygu'e
Luganda: Bufalansa
lumbaart: Frància
मैथिली: फ्रान्स
македонски: Франција
Malagasy: Frantsa
മലയാളം: ഫ്രാൻസ്
къарачай-малкъар: Франция
Malti: Franza
Māori: Wīwī
मराठी: फ्रान्स
მარგალური: საფრანგეთი
مصرى: فرنسا
مازِرونی: فرانسه
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Huák-guók
Mirandés: Fráncia
Перем Коми: Франс
мокшень: Кранцмастор
молдовеняскэ: Франца
монгол: Франц
မြန်မာဘာသာ: ပြင်သစ်နိုင်ငံ
Nāhuatl: Francia
Nederlands: Frankrijk
Nedersaksies: Frankriek
नेपाली: फ्रान्स
नेपाल भाषा: फ्रान्स
日本語: フランス
Napulitano: Franza
нохчийн: Франци
Nordfriisk: Frånkrik
Norfuk / Pitkern: France
norsk: Frankrike
norsk nynorsk: Frankrike
Nouormand: France
Novial: Fransia
occitan: França
олык марий: Франций
ଓଡ଼ିଆ: ଫ୍ରାନ୍ସ
Oromoo: Firaansi
oʻzbekcha/ўзбекча: Fransiya
ਪੰਜਾਬੀ: ਫ਼ਰਾਂਸ
पालि: फ्रांस
Pälzisch: Frankreich
Pangasinan: Fransia
پنجابی: فرانس
Papiamentu: Fransia
پښتو: فرانس
Patois: Frans
ភាសាខ្មែរ: បារាំង
Picard: Franche
Piemontèis: Fransa
Plattdüütsch: Frankriek
polski: Francja
Ποντιακά: Γαλλία
português: França
Qaraqalpaqsha: Franciya
qırımtatarca: Frenkistan
reo tahiti: Farāni
Ripoarisch: Frankreich
română: Franța
Romani: Franchiya
rumantsch: Frantscha
Runa Simi: Ransiya
русский: Франция
русиньскый: Франція
саха тыла: Франция
संस्कृतम्: फ्रान्सदेशः
Sängö: Farânzi
sardu: Frantza
Scots: Fraunce
Seeltersk: Frankriek
Sesotho: Fora
Sesotho sa Leboa: Fora
Setswana: Fora
shqip: Franca
sicilianu: Francia
සිංහල: ප්‍රංශය
Simple English: France
سنڌي: فرانس
SiSwati: IFulansi
slovenčina: Francúzsko
slovenščina: Francija
словѣньскъ / ⰔⰎⰑⰂⰡⰐⰠⰔⰍⰟ: Франкїꙗ
ślůnski: Francyjŏ
Soomaaliga: Faransiiska
کوردی: فەڕەنسا
Sranantongo: Franskondre
српски / srpski: Француска
srpskohrvatski / српскохрватски: Francuska
svenska: Frankrike
Tagalog: Pransiya
தமிழ்: பிரான்சு
Taqbaylit: Fransa
tarandíne: Frange
татарча/tatarça: Франция
తెలుగు: ఫ్రాన్సు
tetun: Fransa
Tiếng Việt: Pháp
ትግርኛ: ፈረንሳይ
тоҷикӣ: Фаронса
Tok Pisin: Frens
ᏣᎳᎩ: ᎦᎸᏥᏱ
Tsetsêhestâhese: France
Türkçe: Fransa
Türkmençe: Fransiýa
Twi: France
тыва дыл: Франция
удмурт: Франция
українська: Франція
اردو: فرانس
ئۇيغۇرچە / Uyghurche: فرانسىيە
Vahcuengh: Fazgoz
vèneto: Fransa
vepsän kel’: Francii
Volapük: Fransän
walon: France
文言: 法國
West-Vlams: Vrankryk
Winaray: Fransya
Wolof: Faraas
吴语: 法国
Xitsonga: Furhwa
ייִדיש: פראנקרייך
Yorùbá: Fránsì
粵語: 法國
Zazaki: Fransa
Zeêuws: Frankriek
žemaitėška: Prancūzėjė
中文: 法国
डोटेली: फ्रान्स
Kabɩyɛ: Fransɩɩ