Puolan offensiivi

Puolan offensiivi
Osa toista maailmansotaa
Saksalaiset Puolan rajalla 1. syyskuuta 1939
Saksalaiset Puolan rajalla 1. syyskuuta 1939
Päivämäärä:

1. syyskuuta6. lokakuuta 1939

Paikka:

Puola

Lopputulos:

Puolan neljäs jako

Vaikutukset:

Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle ja tästä katsotaan alkaneen toinen maailmansota.

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
Flag of Slovakia (1939–1945).svg Slovakia
Gdansk flag.svg Danzig

Puolan lippu Puola

Komentajat

Natsi-Saksan lippu Fedor von Bock
Natsi-Saksan lippu Gerd von Rundstedt
Neuvostoliiton lippu 1923–1955. Mihail Kovaljov
Neuvostoliiton lippu 1923–1955. Semjon Timošenko
Flag of Slovakia (1939–1945).svg Ferdinand Čatloš

Puolan lippu Edward Rydz-Śmigły

Vahvuudet

Saksa:
56 divisioonaa
6 prikaatia
9 000 tykkiä
2 750 panssarivaunua
2 315 lentokonetta

Neuvostoliitto:
33 divisioonaa
11 prikaatia
4 959 tykkiä
4 736 panssarivaunua
3 300 lentokonetta

Yhteensä:
1 500 000 saksalaista
466 516 neuvostoliittolaista
51 306 slovakialaista

39 divisioonaa
16 prikaatia
4 300 tykkiä
880 panssarivaunua
400 lentokonetta

Yhteensä: 950 000

Tappiot

Saksa:
16 343 kaatunutta
3 500 kadonnutta
30 300 haavoittunutta

Neuvostoliitto:
1 475 kaatunutta tai kadonnutta
2 383 haavoittunutta

Slovakia:
37 kaatunutta
11 kadonnutta
114 haavoittunutta

Yhteensä: 59 000

66 000 kaatunutta
133 700 haavoittunutta
694 000 vangittua

Yhteensä: 904 000

Adolf Hitlerin 31. elokuuta 1939 antama virallinen hyökkäyskäsky Puolaan.

Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki, saksalaiselta koodinimeltään Fall Weiß (’Tapaus valkoinen’) oli toisen maailmansodan aloittanut Saksan hyökkäys Puolaan 1. syyskuuta 1939. Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska julistivat sen jälkeen Saksalle sodan Puolalle antamiensa turvatakuiden mukaan.

Puolan offensiivi tuli poliittisesti mahdolliseksi sen jälkeen, kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet keskenään Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939. Sopimus takasi Saksalle Neuvostoliiton puolueettomuuden siinä tapauksessa, että Saksa hyökkäisi Puolaan. Neuvostoliitto puolestaan hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 ja miehitti sen itäosat oman ilmoituksensa mukaan slaaveja suojellakseen. Tämä tapahtui kaksi päivää sen jälkeen, kun se oli saanut aikaan rauhan Japanin vastaisessa rajasodassa, jota Japanin Kwantungin armeija oli käynyt Mongolian kansantasavaltaa vastaan Halhin-Golin taisteluissa.

Puola oli uskonut pystyvänsä selviämään lukumääräisesti suuren armeijansa turvin Saksan hyökkäyksestä aluksi paljolti omin voimin, kunnes Britannia ja Ranska ehtisivät avuksi. Teknisesti ja taktisesti Puolan asevoimat kuitenkin osoittautui vanhentuneeksi Saksan armeijaan verrattuna. Ranska olisi kyennyt hyökkäämään Siegfrid-linjalle, mutta se tyytyi tekemään vain yhden hyökkäyksen Saarlandiin kiellolla edetä Siegfried-linjan lähelle. Näin ollen Ranska ei tosiasiassa keventänyt Puolaan kohdistunutta painetta, vaan mahdollisti Saksan tehokkaan hyökkäyksen jatkamisen Puolassa. Britannialla puolestaan ei ollut merkittävää määrää maavoimia Puolaan lähetettäväksi, joten Puola käytännössä joutui taistelemaan Britannian ja Ranskan turvallisuustakuusta ja sodanjulistuksesta huolimatta yksin.

Muilla kielillä
Afrikaans: Inval van Pole
Bahasa Indonesia: Penyerbuan Polandia
Bahasa Melayu: Pencerobohan Poland
беларуская (тарашкевіца)‎: Польская кампанія 1939 году
한국어: 폴란드 침공
latviešu: Polijas kampaņa
Lëtzebuergesch: Polenfeldzuch
Nederlands: Poolse veldtocht
српски / srpski: Инвазија на Пољску
srpskohrvatski / српскохрватски: Invazija Poljske
Türkçe: Polonya Seferi
中文: 波蘭戰役