Mysteerinäytelmä

Taiteilijan näkemys mysteerinäytelmän esittämisestä Flanderissa 1400-luvulla.

Mysteerinäytelmä tarkoittaa keskiaikaista raamatullisiin aiheisiin pohjautuvaa näytelmää, joka esitetään kirkossa tai sen edessä mutta on riippumaton seremoniasta. Mysteerinäytelmien edeltäjiä olivat miraakkelit, jotka keskittyivät esittämään pyhimysten elämää ja ihmeitä. Varhaisimmat mysteerinäytelmät tunnetaan 1100-luvulta. Näytelmälajin suosion käynnisti paavi Urbanus IV perustamalla kevään ja Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi Herran Ruumiin juhlan ( Corpus Christi) vuonna 1264. [1]

Kristuksen Ruumiin juhla paisui 50-osaiseksi spektaakkeliksi, jonka näytelmissä kerrottiin koko kristillinen maailmanhistoria maailman luomisesta tuomiopäivään asti. Euroopassa ammattikunnilla oli tapana ottaa vetovastuu näytelmistä ja samalla esitellä omia tuotteitaan. Esimerkiksi kultasepät valmistivat kuninkaiden korut ja leipurit leipoivat viimeisen ehtoollisen. Pääosia esittivät uskonnollisten kiltojen jäsenet. Tehosteista vastasivat omat ammattimiehet, ”salaisuuksien herrat”, jotka saivat enkelit lentämään ja helvetin syöksemään tulta. [1]

Katso myös

Muilla kielillä
čeština: Mirákl
English: Mystery play
hrvatski: Mirakul
ქართული: მისტერია
қазақша: Мистерия
Кыргызча: Мистерия
lietuvių: Misterija
Nederlands: Mysteriespel
日本語: 神秘劇
polski: Misterium
русский: Мистерия
Simple English: Mystery play
slovenščina: Mirakel
srpskohrvatski / српскохрватски: Mirakul
svenska: Mysteriespel
українська: Містерія