Hiki

Hikipisaroita

Hiki on hikirauhasen [1] erittämää hajutonta suolaliuosta, jonka tärkein tehtävä on osallistua lämmönsäätelyyn. Hien avulla ihminen voi luovuttaa lämpöenergiaa elimistöstään, sillä hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta. Lämmönsäätelyn lisäksi hiki erittää ulos elimistöstä kuona-aineita, joiden määrä hiessä on kuitenkin todella pieni. Koska ihminen on tasalämpöinen, elimistö yrittää pitää lämpötilan mahdollisimman vakaana. Ihmisen käyttäessä paljon energiaa syntyy lämpöenergiaa, jolloin iho yrittää tasapainottaa tilannetta erittämällä pienistä hikirauhasista nestettä ihon pinnalle. Tällöin myös verisuonet tuovat lihaksissa lämmennyttä verta kehon sisältä jäähtymään lähelle ihoa ja osallistuvat näin omalta osaltaan lämmönsäätelyyn. Hiki maistuu suolaiselta siinä olevien natrium- kloori- ja kalium ionien takia. Hiki sisältää 0,3–0,4 prosenttia ruokasuolaa, pieniä määriä kaliumkloridia, fosfaatteja, valkuaisaineita, virtsa-aineita, aminohappoja sekä maitohappoa.

Ihmisen hiki on liki väritöntä, mutta esimerkiksi virtahevon hiki on punaista. Muista eläimistä esimerkiksi koira ei hikoile, vaan se säätelee lämpöään läähättämällä. Ihmisen normaali hieneritys on 0,5–1 litraa vuorokaudessa, mutta enimmillään hikeä voi erittyä kaksikin litraa. Ihmisellä on keskimäärin 2,6 miljoonaa hikirauhasta. Käsien ja jalkojen liikahikoilu on usein perinnöllistä.

Hiki on tuoreena itsessään hajutonta. Runsas hikoilu aiheuttaa kuitenkin epämiellyttävää hajua, kun bakteeritoiminta alkaa ja bakteereista haihtuu pistävän hajuisia yhdisteitä, kuten indolia, 1-dodekanolia ja 3-metyyli-1-butaania. Ruoka-aineista valkosipuli, sipuli ja parsa vaikuttavat voimakkaimmin pahan hienhajun syntymiseen. [2]

Hien erittäminen alkaa lisääntyä murrosiässä. Liikahikoilua saattavat aiheuttaa mm. ylenmääräinen rasitus, kuume tai tunneperäiset syyt, kuten voimakas kiihtyneisyyden tila. Sitä voi ilmetä myös joidenkin lääkeaineiden sivuvaikutuksena.

Lähteet

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. Tuominen, Jari: Tuoksujen ihmeellinen maailma, s. 34–36. Kureeri, 2012. ISBN 978-952-67831-0-9.
Muilla kielillä
العربية: تعرق
asturianu: Sudu
авар: ГӀетӀ
Aymar aru: Jump'i
azərbaycanca: Tər
Bahasa Indonesia: Keringat
Bahasa Melayu: Peluh
Basa Sunda: Késang
беларуская: Пот
беларуская (тарашкевіца)‎: Пот
भोजपुरी: पसीना
bosanski: Znojenje
brezhoneg: C'hwez
български: Изпотяване
català: Suor
čeština: Pot
Cymraeg: Chwys
dansk: Sved
Deutsch: Schweiß
ދިވެހިބަސް: ދާ
Ελληνικά: Ιδρώτας
English: Perspiration
español: Sudor
Esperanto: Ŝvito
euskara: Izerdi
فارسی: عرق‌کردن
français: Sueur
Gaeilge: Allas
galego: Suor
贛語:
한국어:
Հայերեն: Քրտինք
हिन्दी: पसीना
hrvatski: Znojenje
Ido: Sudoro
íslenska: Sviti
italiano: Sudorazione
עברית: זיעה
ಕನ್ನಡ: ಬೆವರು
ქართული: ოფლი
Кыргызча: Тердөө
Kiswahili: Jasho
лакку: Гьухъ
Latina: Sudor
latviešu: Sviedri
lietuvių: Prakaitavimas
मराठी: घाम
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Gâng
Nederlands: Zweten
नेपाली: पसीना
日本語:
norsk: Svette
ਪੰਜਾਬੀ: ਮੁੜ੍ਹਕਾ
polski: Pot
português: Suor
română: Transpirație
Runa Simi: Hump'i
русский: Пот
Simple English: Sweat
slovenčina: Pot (tekutina)
slovenščina: Znojenje
српски / srpski: Знојење
srpskohrvatski / српскохрватски: Znojenje
svenska: Svettning
Tagalog: Pawis
தமிழ்: வியர்வை
తెలుగు: చెమట
Tiếng Việt: Mồ hôi
тоҷикӣ: Арақ кардан
Türkçe: Ter
українська: Піт
اردو: پسینہ
ייִדיש: שוויצן
粵語:
中文: 汗液