Erakkohaukka

Erakkohaukka
Solitary Eagle.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Aitotumaiset Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:Linnut Aves
Lahko:Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo:Haukat Accipitridae
Alaheimo:Buteoninae
Suku:Luhtahaukat Buteogallus
Laji:solitarius
Kaksiosainen nimi

Buteogallus solitarius
(Tschudi, 1844)[2]

Alalajit
  • Buteogallus solitarius sheffleri (Van Rossem, 1948)
  • Buteogallus solitarius solitarius (Tschudi, 1844)
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Erakkohaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Erakkohaukka Commonsissa

Erakkohaukka (Buteogallus solitarius) on haukkojen heimon luhtahaukkojen sukuun kuuluva lintu. Sitä tavataan hyvin laajalla alueella Meksikosta Argentiinan luoteisosaan ja siinä väissä Belizessa, Hondurasissa, Guatemalassa, Nicaraguassa, Costa Ricassa, El Salvadorissa, Panamassa, Kolumbiassa, Venezuelassa, Guyanassa, Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa. Se on silti yleensä harvinainen ja paikallinen, eikä populaatio arvion mukaan ehkä ylitä tuhatta yksilöä, joskin arvio on luultavasti liian alhainen.[1] Aikuisten yksilöiden määrä on todennäköisesti kuitenkin 1 000–2 500 yksilöä, jolloin kokonaismäärä olisi 1 500–4 000 yksilö. Kanta on kuitenkin pienenemässä elinalueiden tuhoutumisen ja liiallisen metsästyksen vuoksi.[3]

Sen elinpiiriä ovat kosteat, tiheämetsäiset vuorenjuuret ja muut subtrooppiset ja trooppiset esivuoret ja kosteat vuoristometsät, yleensä 600–2 200 metrin korkeudessa.[3]

Laji luokiteltiin aiemmin erakkohaukkojen sukuun (Harpyhaliaetus), mutta molekyylitutkimusten perusteella se kuuluu luhtahaukkojen suvun neljä lajia käsittävään kladiin.[4]

  • lähteet

Lähteet

  1. a b BirdLife: Buteogallus solitarius IUCN Red List of Threatened Species. Version ver 3.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Harpyhaliaetus solitarius (TSN 175548) itis.gov. Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  3. a b Birdlife.org (englanniksi) viitattu 28.12.2013
  4. Bierregaard, R.O., Jr, Christie, D.A., Kirwan, G.M. & Sharpe, C.J: Black Solitary Eagle (Buteogallus solitarius). Teoksessa del Hoyo, J., Elliott, A., Sargatal, J., Christie, D.A. & de Juana, E. (toim.): Handbook of the Birds of the World Alive. Barcelona: Lynx Edicions, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.3.2018). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa artikkelia.
Muilla kielillä