Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäinen maailmansota
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: juoksuhautoja länsirintamalla, Albatros D.III-hävittäjiä, brittiläisiä Mark V-panssarivaunuja ylittämässä Hindenburg-linjaa, kaasunaamarein varustautuneet brittisotilaat ampuvat Vickers-konekiväärillä, Britannian kuninkaallisen laivaston taistelulaiva HMS Irresistible uppoaa ajettuaan miinaan Gallipolin taistelussa.
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: juoksuhautoja länsirintamalla, Albatros D.III-hävittäjiä, brittiläisiä Mark V-panssarivaunuja ylittämässä Hindenburg-linjaa, kaasunaamarein varustautuneet brittisotilaat ampuvat Vickers-konekiväärillä, Britannian kuninkaallisen laivaston taistelulaiva HMS Irresistible uppoaa ajettuaan miinaan Gallipolin taistelussa.
Päivämäärä:

28. heinäkuuta 191411. marraskuuta 1918

Paikka:

Eurooppa, Afrikka, jossain määrin myös Tyynimeri ja Lähi-itä

Casus belli:

Kilpavarustelu, nationalismi, liittoumat ja aiemmat kiistat. Laukaiseva tekijä oli Franz Ferdinandin salamurha

Lopputulos:

Ympärysvaltojen voitto

Vaikutukset:

Yhdysvalloista tuli suurvalta, Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikunnat sekä Osmanien valtakunta lakkautettiin, Venäjästä tuli Neuvosto-Venäjä, Venäjästä ja Itävalta-Unkarista erosi useita uusia valtiota kuten Suomi, Puola ja Tšekkoslovakia, Saksan siirtomaat ja eräät Osmanien valtakuntaan kuuluneet alueet muutettiin Kansainliiton mandaattialueiksi. Lisäksi tehtiin paljon rajamuutoksia. Sodan lopettanut Versailles’n ”häpeärauha” oli yksi merkittävimmistä syistä toiseen maailmansotaan.

Osapuolet

Ympärysvallat:
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of France (1794–1815, 1830–1958).svg Ranska
Flag of Russian Empire for private use (1914–1917) 3.svg Venäjä
Flag of the United States (1912-1959).svg Yhdysvallat (1917–1918)
Flag of Italy (1861–1946).svg Italia (1915–1918)
Romanian lippu Romania (1916–1918)
State Flag of Serbia (1882-1918).svg Serbia
Flag of Japan (1870–1999).svg Japani
Belgian lippu Belgia
Flag of Montenegro (1905–1918, 1941–1944).svg Montenegro
Flag of Greece (1822-1978).svg Kreikka (1917–1918)
Flag of China (1912–1928).svg Kiina

Keskusvallat:
Flag of the German Empire.svg Saksa
Flag of Bulgaria.svg Bulgaria (1915–1918)
Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg Itävalta-Unkari
Osmanien valtakunnan lippu. Osmanien valtakunta

Komentajat

Britannian lippu Herbert Henry Asquith
Britannian lippu Douglas Haig
Britannian lippu John Jellicoe
Ranskan lippu Georges Clemenceau
Ranskan lippu Joseph Joffre
Ranskan lippu Ferdinand Foch
Flag of Russian Empire for private use (1914–1917) 3.svg Nikolai II
Flag of Russian Empire for private use (1914–1917) 3.svg Nikolai Nikolajevitš
Yhdysvaltain lippu Woodrow Wilson
Yhdysvaltain lippu John J. Pershing
Flag of Italy (1861–1946).svg Viktor Emanuel III
Flag of Italy (1861–1946).svg Luigi Cadorna
Flag of Italy (1861–1946).svg Armando Diaz
Puolan lippu Józef Piłsudski

Flag of the German Empire.svg Vilhelm II
Flag of the German Empire.svg Erich von Falkenhayn
Flag of the German Empire.svg Paul von Hindenburg
Flag of the German Empire.svg Reinhard Scheer
Flag of the German Empire.svg Erich Ludendorff
Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg Frans Joosef I
Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg Franz Conrad von Hötzendorf
Ottoman flag.svg Mehmet V
Ottoman flag.svg İsmail Enver
Ottoman flag.svg Mustafa Kemal Atatürk
Flag of Bulgaria.svg Ferdinand I

Tappiot

Kaatuneina:
5 520 000
Haavoittuneina:
12 831 000
Kadonneina:
4 121 000lähde?

Kaatuneina:
4 386 000
Haavoittuneina:
8 388 000
Kadonneina:
3 629 000lähde?

Osapuolet sodan alkaessa.
  ympärysvallat
  keskusvallat
  liittoutumattomat

Ensimmäinen maailmansota (myös suuri sota tai maailmansota) oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Alusta alkaen sotaa käytiin myös Aasiassa ja Afrikassa sekä kaikilla suurimmilla valtamerillä. Taisteluja ei käyty Amerikan mantereilla, mutta Yhdysvallat osallistui sotaan taistelemalla Euroopan maaperällä. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. Ryhmien nimet tulevat niiden maantieteellisestä sijainnista: Saksa ja Itävalta-Unkari sijaitsevat keskellä (keskusvallat) Eurooppaa, missä niitä ympäröivät Britannia, Ranska ja Venäjä (ympärysvallat). Ennakko-odotusten vastaisesti Italia ei ollut kolmiliitossa mukana, vaan liittyi sotaan 1915 ympärysvaltojen puolelle.

Miljoonia kuolonuhreja vaatinut sota on yksi historian tuhoisimmista ja historiallisesti erittäin merkittävä sota: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta, joskin suurimmat taistelut käytiin Euroopassa. Se oli myös ensimmäinen motorisoitu sota.

Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava kilpavarustelu muun muassa Britannian ja Saksan välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Alun perin oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Serbialaisen terroristijärjestö Mustan Käden tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön ja Saksa, Ranska ja Britannia julistivat sotia toisilleen. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi eikä esimerkiksi Saksan esittäessä rauhanneuvotteluja 1916 siihen suostuttu.[1]

Länsirintamalla Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään asemasotaa; alun nopean etenemisen jälkeen sota muuttui näännytyssodaksi, jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret sotilastappiot aiheuttaneita taisteluja muun muassa Verdunissa ja Sommessa. Sodassa kaatui arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta[2] ja se aiheutti valtavat taloudelliset tappiot. Saksa menestyi hyvin itärintamalla Venäjää vastaan, ja Venäjän huono sotamenestys osaltaan johti Venäjän keisarikunnan romahtamiseen ja neuvosto-Venäjän syntyyn. Sota päättyi keskusvaltojen häviöön ja aselepo solmittiin 11. marraskuuta 1918. Vuonna 1919 allekirjoitetussa Versailles’n rauhassa Saksa julistettiin yksin sotaan syylliseksi.

Muilla kielillä
Alemannisch: Erster Weltkrieg
Bahasa Indonesia: Perang Dunia I
Bahasa Melayu: Perang Dunia Pertama
Basa Jawa: Perang Donya I
Basa Sunda: Perang Dunya I
беларуская (тарашкевіца)‎: Першая сусьветная вайна
Dorerin Naoero: Eaket Eb I
emiliàn e rumagnòl: Prémma guèra mundièl
English: World War I
Esperanto: Unua mondmilito
estremeñu: I Guerra Mundial
Fiji Hindi: World War I
Gàidhlig: An Cogadh Mòr
客家語/Hak-kâ-ngî: Thi-yit-chhṳ Sṳ-kie Thai-chan
къарачай-малкъар: Биринчи дуния къазауат
Lëtzebuergesch: Éischte Weltkrich
مازِرونی: جهونی جنگ اول
မြန်မာဘာသာ: ပထမ ကမ္ဘာစစ်
Nedersaksies: Eerste Wealdkrieg
नेपाल भाषा: तःहताः १
Nordfriisk: Iarst Wäältkrich
norsk nynorsk: Den fyrste verdskrigen
oʻzbekcha/ўзбекча: Birinchi jahon urushi
Patois: Wol Waar I
Plattdüütsch: Eerste Weltkrieg
qırımtatarca: Birinci Cian cenki
Simple English: World War I
slovenščina: Prva svetovna vojna
Soomaaliga: Dagaalkii koowaad
српски / srpski: Први светски рат
srpskohrvatski / српскохрватски: Prvi svjetski rat
Türkmençe: Birinji jahan urşy
ئۇيغۇرچە / Uyghurche: بىرىنچى دۇنيا ئۇرۇشى
vepsän kel’: Ezmäine mail'man voin
Volapük: Volakrig balid
žemaitėška: Pėrma svieta vaina