Dingo

Tämä artikkeli kertoo eläimestä. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Dingo
Dingo2.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: dingo
Kolmiosainen nimi
Canis lupus dingo
Meyer, 1793
Levinneisyyskartta
Dingo-map.png
Katso myös
  Wikispecies-logo.svg Dingo Wikispeciesissä
  Commons-logo.svg Dingo Commonsissa

Dingo eli australianvillikoira (Canis lupus dingo) on Australiassa ja Kaakkois- Aasiassa elävä suden alalaji. Dingo muistuttaa ensimmäisiä koiria ja saattaa periytyä eräistä koiran eli kesyn suden varhaisimmista muodoista, mutta käyttäytyy suden lailla. Dingot eivät hauku, vaan ulvovat kuten sudet. Ne myös elävät ja saalistavat laumana, ja koirista poiketen myös uros hoitaa pentuja. Kuten susilla, myös dingonaarailla on vain yksi lisääntymisaika vuodessa. [2]

Suhtautuminen dingoon vaihtelee: sitä pidetään lampaiden tappajana ja sitä on vainottu alusta asti. Vain suojelualueilla se saa elää rauhassa. Dingolauma elää noin 25 neliökilometrin laajuisella alueella, jota se puolustaa muilta laumoilta. Laumassa uroksilla on ylivalta naaraisiin, mutta johtajapari hallitsee muita alempiarvoisia lauman jäseniä. Jotkut Australian alkuasukasheimot pitivät dingoja lemmikkeinä, mutta nykyisin niitä pidetään harvoin seurakoirina. [2]

Lisääntyminen

Dingo synnyttää yhden pentueen vuodessa. Lauman johtajapari pysyttelee yhdessä koko elämänsä ja huolehtii lisääntymisestä. Lauman muut jäsenet auttavat pentujen hoitamisessa. Naaras synnyttää pentunsa maakolossa tai ontossa puunrungossa veden lähellä. Pentuja on 1–10. Kolmiviikkoisina pennut lähtevät pesästä ja tutustuvat lähiympäristöön. Ne ovat luonnostaan uteliaita, kulkevat pitkiäkin matkoja aikuisten mukana ja syövät vanhempien tuomaa kiinteää ravintoa. Pennut itsenäistyvät 4–8 kuukauden iässä. Jos joku muu naaras saa pentuja, johtajanaaras tappaa ne.

Muilla kielillä
Afrikaans: Dingo
العربية: كلب أسترالي
авар: Динго
azərbaycanca: Dinqo
Bahasa Indonesia: Dingo
Bahasa Melayu: Dingo
বাংলা: ডিঙ্গো
Bân-lâm-gú: Dingo
беларуская: Дынга
беларуская (тарашкевіца)‎: Дынга
brezhoneg: Dingo (loen)
български: Динго
català: Dingo
čeština: Dingo
Cymraeg: Dingo
dansk: Dingo
Deutsch: Dingo
eesti: Dingo
Ελληνικά: Ντίνγκο
emiliàn e rumagnòl: Ding
English: Dingo
Esperanto: Dingo
euskara: Dingo
فارسی: دینگو
Gaeilge: Diongó
galego: Dingo
한국어: 딩고
Հայերեն: Դինգո
interlingua: Canis lupus dingo
íslenska: Dingó
עברית: דינגו
ქართული: დინგო
қазақша: Динго
Кыргызча: Динго
latviešu: Dingo
lietuvių: Dingas
Ligure: Dingo
magyar: Dingó
മലയാളം: ഡിങ്കോ
მარგალური: დინგო
مصرى: دنجو
монгол: Динго
Nederlands: Dingo
日本語: ディンゴ
norsk: Dingo
олык марий: Динго
oʻzbekcha/ўзбекча: Dingo
پنجابی: ڈنگو
português: Dingo
română: Câinele dingo
русский: Динго
Seeltersk: Dingo
Simple English: Dingo
slovenčina: Dingo austrálsky
slovenščina: Dingo
српски / srpski: Динго
svenska: Dingo
Tagalog: Dinggo
Tiếng Việt: Chó Dingo
Türkçe: Dingo
українська: Динго
Winaray: Dingo
粵語: 澳洲野狗
中文: 澳洲野犬