Alankomaat

Alankomaat
Nederland
Alankomaiden lippu Alankomaiden vaakuna
lippu vaakuna

Alankomaat
Alankomaiden Karibian alueiden sijainti

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia

Kuningas Willem-Alexander

Pääministeri Mark Rutte

Pääkaupunki Amsterdam [1] (virallinen)
Haag [1] (hallinnollinen)

Muita kaupunkeja Rotterdam, Haag

Pinta-ala
– yhteensä 41 548 [2] km² ( sijalla 134)
– josta sisävesiä 18,41

Väkiluku ( 2012) 16 730 632 [3] ( sijalla 59)
–  väestötiheys 402 / km²
– väestönkasvu 0,371 [2] % ( 2011)

Viralliset kielet hollanti

Valuutta euro (€) ( EUR)

BKT
– yhteensä 680 300 milj. USD [2] ( sijalla 22)
– per asukas 40 500 USD

HDI ( 2014) 0,922 [4] ( sijalla 5)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 2,5 %
–  teollisuus 25 %
–  palvelut 72,5 %

Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
Wienin kongressi

1815

Lyhenne NL

–  ajoneuvot: NL
–  lentokoneet: PH

Kansainvälinen
suuntanumero
+31

Motto Je Maintiendrai
( suom. Minä tulen ylläpitämään)

Kansallislaulu Het Wilhelmus

Alankomaat eli Hollanti [5] ( holl. Nederland) on valtio läntisessä Euroopassa. Yhdessä Curaçaon, Sint Maartenin ja Aruban kanssa se muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan. Maa on myös yksi Euroopan unionin perustajavaltioista.

Alankomaat rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös Ranskan kanssa Karibianmerellä sijaitsevan Saint-Martinin saaren kautta. Pinta-ala on 41 526 neliökilometriä ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa 16 564 029. [3] Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö) kutsutaan Randstadiksi.

Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä suuri osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella. Maapinta-alasta noin 20 prosenttia sijaitsee ja 21 prosenttia väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella. [6] Noin 50 prosenttia maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.

Alankomaita kutsutaan myös usein nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa kahta Hollannin maakuntaa, Etelä- ja Pohjois-Hollantia, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. Kotimaisten kielten keskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä käytössä oleva nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten keskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen. [7]

Maantiede

Pääartikkeli: Alankomaiden maantiede
Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa 2000.
35 kilometriä pitkä, aikanaan Zuiderzeen erottanut Afsluitdijk.
Hiekkadyynejä Seelannissa.

Pinnanmuodot

Alankomaat on pieni, alava maa, jolla on pitkä rantaviiva Pohjanmerelle. Suuri osa maasta on alle 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat meren pinnan alapuolella. [8] Esimerkiksi koko Flevolandin provinssi (jossa on maailman suurin tekosaari) on muodostettu valtaamalla merestä alaa patoamalla se ja kuivattamalla näin syntynyt polderi. [9] Kuivattamiseen on käytetty penkereitä, kanavia ja tuulimyllyjä, jolla pumpattiin vettä pois alueilta, jotka ovat nyt merenpinnan alapuolella. [10]

Maan korkein kohta Vaalserberg maan kaakkoisimmassa pisteessä on 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kuuluu Ardennien vuoristoon. [11]

Pohjanmeren vuoden 1953 tulvakatastrofin jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelma Deltawerken Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3 000 kilometrin sekä toissijaisia 10 000 kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista. [12] [13]

Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: Rein ( holl. Rijn), Waal ja Maas. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue. [14]

Kallioperä

Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikaudelta. Slochterenin alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on hiekkakiveä. Alue tunnetaan maakaasuesiintymistään. Permikauden loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria vuorisuolaesiintymiä. [15]

Triaskauden jälkeen alkoi 20 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin syntyi sedimenttikiviä. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle. Liitukaudella nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla. Kenotsooisella kaudella syntyneitä savikerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueelle moreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita. Veiksel-jääkauden jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa. [15]

Jääkausien jälkeen maisemaa on muovannut merenpinnan nousu 10 000 vuoden ajan. Savea kerrostui aikaisempien turvemaiden päälle. Dyynit ovat alle 3 000 vuotta vanhoja. Myös Drenthen ja Groningenin alueen laajat turvemaat ovat muodostuneet vasta jääkausien jälkeen. [15]

Ilmasto

Alankomaita hallitsee meri-ilmasto. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Esimerkiksi Vlissingenissä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 1,7 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 21,3 astetta. Sadetta saadaan kuukausittain 40–80, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa. [8] [16]

Sisämaata edustavassa De Biltissä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila −0,1 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,3 astetta. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin. [8] [17]

Sää vaihtelee päivästä ja vuodesta toiseen suuresti. Talvella sattuu kylmiä kausia, jotka kestävät viikosta kahteen kuukauteen, ja niiden aikana kanavat saattavat jäätyä, jolloin niillä voi luistella. Joinakin talvina jäätä ei tule lainkaan. [8]

Luonto ja luonnonsuojelu

Alankomaat kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen. Alkuperäinen kasvillisuus on ollut pyökkivaltaista lehtimetsää, mikä on tyypillinen metsätyyppi Pohjanmeren etelärannikoilla Euroopassa. Seassa kasvavat myös tammi, talvitammi ja saarni. Metsä peittää 10 prosenttia maa-alasta. Lähes puolet metsistä on Gelderlandin ja Pohjois-Brabantin maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001 havumetsää oli noin 160 000 hehtaaria, lehtimetsää 100 000 hehtaaria. Havumetsä ei ole Alankomaiden luonnollista kasvillisuutta, vaan se on istutusmetsää. Yleisin havupuulaji on mänty, yleisimmät lehtipuut pyökki ja tammi. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia. [18]

Alankomaiden luonto kuuluu maailman tarkimmin tutkittuihin. Kattava lajiluettelo on julkaistu internetissä osana Encyclopedia of Life -hanketta. [19] Maaliskuussa 2011 luettelossa oli yli 40 000 kasvi-, eläin- ja sienilajia. [20]

Alankomaissa on kaksikymmentä kansallispuistoa. Niistä kaksi vanhinta, Hoge Veluwe ja Veluwezoom, syntyivät yksityisestä aloitteesta, ja valtio on perustanut 18 muuta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Määritelmän mukaan puiston pinta-alan pitää olla ainakin tuhat hehtaaria, ja sillä pitää olla poikkeuksellisia luonnonarvoja. [21] Hoge Veluwessa tavataan saksanhirviä, metsäkauriita, mufloneita ja villisikoja. [22]

Muilla kielillä
Acèh: Blanda
Адыгэбзэ: Нидерлэндхэр
Afrikaans: Nederland
Alemannisch: Niederlande
አማርኛ: ኔዘርላንድ
Ænglisc: Niðerland
العربية: هولندا
aragonés: Países Baixos
ܐܪܡܝܐ: ܗܘܠܢܕܐ
armãneashti: Olanda
arpetan: Payis-Bâs
asturianu: Países Baxos
Avañe'ẽ: Tetãnguéra Yvýi
azərbaycanca: Niderland
تۆرکجه: هولند
Bahasa Banjar: Walanda
Bahasa Indonesia: Belanda
Bahasa Melayu: Belanda
Bân-lâm-gú: Hô-lân
Basa Banyumasan: Landa
Basa Jawa: Walanda
Basa Sunda: Walanda
башҡортса: Нидерланд
Baso Minangkabau: Balando
беларуская: Нідэрланды
беларуская (тарашкевіца)‎: Нідэрлянды
भोजपुरी: नीदरलैंड
Bikol Central: Nederlands
Bislama: Netherlands
Boarisch: Holland
བོད་ཡིག: ཧོ་ལན།
bosanski: Holandija
brezhoneg: Izelvroioù
ᨅᨔ ᨕᨘᨁᨗ: Belanda
български: Нидерландия
буряад: Нидерланд
Cebuano: Olanda
Чӑвашла: Нидерландсем
čeština: Nizozemsko
Chavacano de Zamboanga: Holanda
Chi-Chewa: Netherlands
chiShona: Netherlands
chiTumbuka: Netherlands
dansk: Holland
davvisámegiella: Vuolleeatnamat
Deitsch: Holland
Deutsch: Niederlande
ދިވެހިބަސް: ނެދަލޭންޑު
dolnoserbski: Nižozemska
Dorerin Naoero: Niterand
eesti: Holland
Ελληνικά: Ολλανδία
emiliàn e rumagnòl: Ulànda
English: Netherlands
español: Países Bajos
Esperanto: Nederlando
estremeñu: Paisis Baxus
euskara: Herbehereak
eʋegbe: Netherlands
فارسی: هلند
Fiji Hindi: The Netherlands
føroyskt: Niðurlond
Frysk: Nederlân
Fulfulde: Holannda
furlan: Paîs Bas
Gaeilge: An Ísiltír
Gagana Samoa: Netalani
Gagauz: Niderland
Gàidhlig: Na Tìrean Ìsle
贛語: 荷蘭
Gĩkũyũ: Netharandi
ગુજરાતી: નેધરલેંડ
गोंयची कोंकणी / Gõychi Konknni: नेदरलँड्स
客家語/Hak-kâ-ngî: Hò-làn
한국어: 네덜란드
Hawaiʻi: Hōlani
Հայերեն: Նիդերլանդներ
हिन्दी: नीदरलैण्ड
hornjoserbsce: Nižozemska
hrvatski: Nizozemska
Ilokano: Olanda
বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী: নেদারল্যান্ড
interlingua: Paises Basse
Interlingue: Nederland
isiXhosa: ENetherlands
isiZulu: Netherlands
íslenska: Holland
italiano: Paesi Bassi
עברית: הולנד
kalaallisut: Hollandi
Kapampangan: Paises Bahes
kaszëbsczi: Néderlandzkô
kernowek: Iseldiryow
Kinyarwanda: Ubuholandi
Kiswahili: Uholanzi
Kongo: Pays-Bas
Kreyòl ayisyen: Peyiba
Kurdî: Holenda
лакку: Нидирланд
Latina: Nederlandia
لۊری شومالی: ھولند
latgaļu: Nīderlandeja
latviešu: Nīderlande
lea faka-Tonga: Holani
Lëtzebuergesch: Holland
lietuvių: Nyderlandai
Ligure: Paixi Basci
Limburgs: Nederland
lingála: Holanda
Livvinkarjala: Alangomuat
la .lojban.: nederland
lumbaart: Paes Bass
magyar: Hollandia
македонски: Холандија
Malagasy: Nederlandy
къарачай-малкъар: Нидерландла
Māori: Hōrana
მარგალური: ნიდერლანდი
مازِرونی: هلند
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Hò̤-làng
Перем Коми: Недерланд
мокшень: Недерлантт
монгол: Нидерланд
မြန်မာဘာသာ: နယ်သာလန်နိုင်ငံ
Nāhuatl: Tlanitlalpan
Na Vosa Vakaviti: Oladi
Nederlands: Nederland
Nedersaksies: Nederlaand
नेपाल भाषा: नेदरल्यान्द्स्
日本語: オランダ
Napulitano: Ulanna
нохчийн: Нидерландаш
Nordfriisk: Nederlönje
Norfuk / Pitkern: Dem Nethiland
norsk: Nederland
norsk nynorsk: Nederland
Nouormand: Pays Bas
Novial: Nederlande
олык марий: Нидерланде
Oromoo: Neezerlaandi
oʻzbekcha/ўзбекча: Niderlandlar
ਪੰਜਾਬੀ: ਨੀਦਰਲੈਂਡ
Pälzisch: Niederlande
Pangasinan: Olánda
پنجابی: نیدرلینڈز
Papiamentu: Hulanda
پښتو: هالنډ
Patois: Nedalanz
ភាសាខ្មែរ: ប្រទេសហូឡង់
Picard: Bas-Païs
Piemontèis: Pais Bass
Plattdüütsch: Nedderlannen (Europa)
polski: Holandia
Ποντιακά: Ολλανδία
português: Países Baixos
Qaraqalpaqsha: Niderlandiya
qırımtatarca: Felemenk
Ripoarisch: Niederlande
română: Țările de Jos
Romani: Olanda
rumantsch: Pajais Bass
Runa Simi: Urasuyu
русский: Нидерланды
русиньскый: Нідерланды
саха тыла: Недерланд
Seeltersk: Niederlounde
Sesotho: Hôlanê
Sesotho sa Leboa: Netherlands
shqip: Holanda
sicilianu: Paisi Vasci
Simple English: Netherlands
SiSwati: IDashi
slovenčina: Holandsko
slovenščina: Nizozemska
словѣньскъ / ⰔⰎⰑⰂⰡⰐⰠⰔⰍⰟ: Нидєрландꙑ
ślůnski: Ńiderlandy
Soomaaliga: Holland
کوردی: ھۆلەند
Sranantongo: Bakrakondre
српски / srpski: Холандија
srpskohrvatski / српскохрватски: Nizozemska
Tagalog: Netherlands
Taqbaylit: Timura n Wadda
tarandíne: Pajèsere Vasce
татарча/tatarça: Нидерланд
tetun: Olanda
Tiếng Việt: Hà Lan
тоҷикӣ: Нидерланд
Tok Pisin: Netherlands
Tsetsêhestâhese: Netherlands
Türkçe: Hollanda
Türkmençe: Niderlandlar
удмурт: Нидерланд
українська: Нідерланди
ئۇيغۇرچە / Uyghurche: گوللاندىيە
Vahcuengh: Hwzlanz
vèneto: Paéxi Basi
vepsän kel’: Alamad
Volapük: Nedän
Võro: Holland
walon: Bas Payis
文言: 荷蘭
West-Vlams: Holland
Winaray: Nederlandes
Wolof: Olaand
吴语: 尼德兰
Xitsonga: Netherlands
ייִדיש: האלאנד
粵語: 荷蘭
Zazaki: Hollanda
Zeêuws: Nederland
žemaitėška: Nīderlandā
中文: 荷兰
Kabɩyɛ: Peyibaa