1940
English: 1940

Vuosisadat1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

tammikuu

helmikuu

  • 1. helmikuuta – Puna-armeija aloitti offensiivia alustaneen voimakkaan ja jatkuvan tykistötoiminnan, erityisesti Summan lohkolla. Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt. Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua.
  • 2. helmikuuta – Neuvostoilmavoimat pommittivat Sortavalaa ja Poria. Sortavalassa sai surmansa 15 ja haavoittui 44 henkilöä, Porissa kuoli 21 henkilöä.
  • 5. helmikuuta − Venäläiset alkoivat siirtää mottiin Suojärven rajakyliin jääneitä suomalaisia siviilejä vankileireille Neuvosto-Karjalaan.
  • 8. helmikuuta – Unkarilainen vapaaehtoinen, lentäjävänrikki Wilhelm Bekassy katosi Itämerellä. Bekassyn tehtävänä oli siirtää Ruotsissa koottu Fiat G.50 -hävittäjä Västeråsista Säkylään, mutta kone ei saapunut koskaan Säkylään.[1]
  • 11. helmikuuta – Puna-armeijan yleishyökkäys suomalaisasemia vastaan alkoi aamulla kello 8.40 tykistötulen kiihtyessä voimakkaaksi rumputuleksi. Pääpuolustuslinja murtui puna-armeijan edessä Summan alueella Kannaksella.
  • 11. helmikuuta – Tukholman olympiastadionilla järjestettiin Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu. Näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun ennen ottelun alkua.
  • 15. helmikuuta – Mannerheim antoi Kannaksen 2. Armeijakunnalle käskyn vetäytyä väliasemaan linjalle Samolanlahti–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Äyräpäänjärvi–Vuoksi. 3. Armeijakunta jäi paikoilleen Mannerheim-linjaan sodan loppuun asti.
  • 16. helmikuuta – Eduskunta palasi Kauhajoelta Helsinkiin.
  • 16. helmikuuta – Altmarkin tapaus: Saksalainen huoltoalus Altmark oli palaamassa Saksaan Norjan aluevesien kautta mukanaan 299 Admiral Graf Speen upottamista aluksista otettua brittivankia, kun brittiläinen hävittäjä HMS Cossack valtasi sen Jøssingfjordissa ja vapautti vangit loukaten Norjan puolueettomuutta.
  • 19. helmikuuta – Puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Mannerheim myönsi eron Kannaksen Armeijan komentajalle kenraaliluutnantti Hugo Östermanille ja nimitti uudeksi komentajaksi kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin. Österman määrättiin koulutuksen ylitarkastajaksi Päämajan käyttöön.
  • 21. helmikuuta − Neuvostoilmavoimat pommittivat Pajalan kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vakavia henkilövahinkoja ei sattunut. Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen.
  • 26. helmikuuta – Neuvostoliiton Luoteisen rintaman komentaja marsalkka Semjon Timošenko antoi joukoilleen käskyn Viipurin valtaamiseksi.
  • 27. helmikuuta – Puna-armeijan vyörytys mursi suomalaisten väliaseman ja suomalaisjoukot määrättiin vetäytymään taka-asemaan linjalle Viipuri–Tali–Noskuanselkä–Kuparsaari–Vuoksi.
  • 29. helmikuutaHattie McDanielista tuli ensimmäinen tummaihoinen Oscar-palkinnon voittaja. Hänet palkittiin naissivuosasta elokuvassa Tuulen viemää.

maaliskuu

huhtikuu

  • 9.11. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan. Tanska antautui. Ensimmäiset brittisotilaat lähetettiin Norjaan.
  • 16. huhtikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat vaihtaa sotavankeja. Neuvostoliitto luovutti Suomelle 107 ja Suomi Neuvostoliitolle 792 sotavankia.
  • 16. huhtikuuta – Professori Toivo Kivimäen johtama, viljelysmaan ja asuntojen hankkimista siirtoväelle selvittänyt komitea jätti mietintönsä pääministeri Risto Rytille.
  • 17. huhtikuuta – Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan itselleen Suomen luovuttamilta alueilta evakuoidun omaisuuden.
  • 20. huhtikuutaKarjalan Liitto perustettiin.
  • 23. huhtikuuta – Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat lopullisesti. Helsingissä pidettäväksi aiottuihin kisoihin oli ehtinyt ilmoittautua 48 maata.
  • 26. huhtikuuta − Hallitus päätti jatkaa sotasensuurin voimassaoloa toistaiseksi.
  • 27. huhtikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen viljelysmaan ja asuntojen hankkimiseksi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta siirtyneelle väestölle.
  • 30. huhtikuuta – Pääministeri Risto Ryti sanoi eduskunnassa, ettei siirtoväellä ollut lakiin perustuvaa oikeutta saada korvauksia sodan vuoksi menettämästään omaisuudesta.

toukokuu

kesäkuu

  • 2. kesäkuuta – Neuvostoliitto vaati Hangon vuokra-alueelta evakuoitua omaisuutta itselleen.
  • 4. kesäkuuta – Dunkerquen evakuointi päättyi, sen aikana oli evakuoitu 338 226 miestä Englannin kanaalin yli. Kaksi kolmasosaa evakuoiduista oli brittejä. Saksalaiset vangitsivat jäljelle jääneet 40 000 ranskalaista.
  • 5. kesäkuuta – Saksa aloitti ”ratkaisevan hyökkäyksensä” Ranskaa vastaan 119 divisioonan voimin koodinimellä Operaatio Punainen.
  • 10. kesäkuutaItalia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle. Tämä liitti Italian lopullisesti akselivaltoihin.
  • 10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
  • 10. kesäkuuta – Noin 11 000 liittoutuneiden sotilasta evakuoitiin St. Haverystä ja Le Havresta Englantiin (operaatio Cycle).
  • 10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
  • 10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
  • 10. kesäkuuta – Gestapo otti haltuunsa Terezínin kaupungin ja perusti vankilan ”Pieneen linnakkeeseen” (tšekiksi Malá pevnost, saksaksi Kleine Festung). Marraskuuhun 1941 mennessä paikka oli muutettu muurien ympäröimäksi ghetoksi. Theresienstadt oli natsien mallileiri, ”juutalaissiirtokunta”, jota esiteltiin vierailijoille kuten Punaisen Ristin tarkkailijoille.
  • 12. kesäkuutaGerd von Rundstedtin panssarit nujersivat Ranskan 4. armeijan ja murtautuvat läpi Chalons-sur-Marnessa. Ranskan vastaus, Weygand-linja, joka ulotti pitkin Somme- ja Aisnejokea, pyrki suojaamaan Pariisia ja sen ympäristöä. Jotkut Ranskan 65 divisioonasta taistelivat kiivaasti, mutta monet pakenivat.
  • 13. kesäkuutaPariisi julistettiin avoimeksi kaupungiksi, jotta se säästyisi hävitykseltä. Ranskalaiset vetäytyivät pääkaupungin eteläpuolelle ja jättivät Maginot-linjan.
  • 14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin. Saksalaiset joukot järjestivät voitonparaatin Champs-Élysées’llä. Saksan Armeijaryhmä C aloitti hyökkäyksensä Maginot-linjan läpi. Saksalaiset etenivät joka suunnassa ja ylittivät Reinin ja Loiren.
  • 14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yhdellätoista prosentilla.
  • 14. kesäkuuta – Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampui alas suomalaisen matkustajalentokoneen Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
  • 14. kesäkuuta – Auschwitz aloitti toimintansa karenteeni- tai läpikulkuleirinä. Leiri avattiin vankilaksi puolalaisille poliittisille vangeille, ja se oli tuolloin mitoitettu 10 000 vangille. Perustamispäivänä leirille toimitettiin 728 puolalaista vankia vankilasta Krakovan läheltä, ja seuraavina viikkoina leirille tuotiin tuhansia vankeja lisää.
  • 16. kesäkuuta – Moskova syytti Baltian maita aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan.
  • 16.–25. kesäkuuta – Liittoutuneiden viimeinen joukkojen evakuointi tapahtui Luoteis-Ranskasta (operaatio Ariel). Evakuointi pelasti noin 214 000 sotilasta.
  • 17. kesäkuutaNeuvostoliitto miehitti Baltian maat. Kenraalieversti Andrei Ždanov ryhtyi johtamaan Viron, varapääministeri Andrei Vyšinski Latvian ja varaulkoministeri Vladimir Dekanosov Liettuan liittämistä Neuvostoliittoon.
  • 17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
  • 17. kesäkuuta – Japani aloitti Kiinan saarron estääkseen sotatarvikkeiden toimitukset meriteitse.
  • 18. kesäkuutaKenraali de Gaulle piti Lontoossa radiopuheensa, jossa hän vetosi jatkamaan taistelua. (ransk. Appel du 18 juin)
  • 18. kesäkuuta – Winston Churchill piti alahuoneessa puheen, jossa hän sanoi: ”…Taistelu Ranskasta on ohi. Oletan että taistelu Britanniasta on alkamassa.
  • 18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi siirtoväen pika-asutuslain.
  • 20.–21. kesäkuutaItalialaiset tekivät hyökkäyksiä Ranskaan pitkin etelärannikkoa sekä pitkin Italian ja Ranskan välistä rajaa. Italia pommitti myös strategisesti tärkeää Maltan saarta.
  • 22. kesäkuuta – Ranska allekirjoitti Saksan kanssa aselevon Compiègnessa samassa junavaunussa, missä oli solmittu myös ensimmäisen maailmansodan päättänyt aselepo vuonna 1918 (sodan lopussa Hitler antoi tuhota vaunun, jottei siellä tehtäisi enää samanlaisia symbolisia sopimuksia). Aselevon ehtojen mukaan Pohjois- ja Länsi-Ranska, Pariisi mukaan luettuna, joutuivat Saksan miehittämiksi. Etelässä sai toimia ns. Vichyn Ranska, joka sai myös pitää siirtomaansa. Ranskan hallitus vetäytyi Vichyn pikkukaupunkiin.
  • 23. kesäkuutaAdolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
  • 23. kesäkuuta − Neuvostoliito esitti Suomelle vaatimuksen Petsamon nikkelikaivoksen luovuttamiseksi ja vaati kaivoksen omistaneen brittiläisen yhtiön karkottamista Petsamosta. Suomi ehdotti kaivoksen omistusoikeuden jakamista puoliksi Saksan ja Neuvostoliiton kesken, mihin Neuvostoliitto ei suostunut.
  • 24. kesäkuuta – Aselepo Italian kanssa solmittiin, jolloin alkoi tulitauko kaikilla rintamilla. Taistelu Ranskasta oli päättynyt.
  • 28. kesäkuuta – Neuvostoliitto esitti Romanialle vaatimuksen vetää joukkonsa Bessarabiasta ja Bukovinasta, joita se oli pitänyt hallussaan vuodesta 1918.[2]
  • 30. kesäkuuta – Saksalaiset joukot saavuttivat Ranskan ja Espanjan välisen rajan.

heinäkuu

elokuu

  • 1. elokuuta – Adolf Hitler teki päätöksen tehostetuista sotatoimista Britanniaa vastaan ja suunnitellusta maihinnoususta Britteinsaarille, peitenimeltään operaatio Seelöwe.
  • 1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi, että ”Suomen johtavissa piireissä ei ole todellista pyrkimystä ystävyyteen” ja syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
  • 2. elokuuta – Neuvostoliittoon Romaniasta liitetyillä alueilla perustettiin Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta.[2]
  • 3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
  • 4. elokuuta – Italia hyökkäsi Brittiläiseen Somalimaahan Itä-Afrikassa.
  • 5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
  • 6. elokuuta – Viro liitettiin Neuvostoliittoon Eestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
  • 6. elokuuta – SNS-seura järjesti mielenosoituksen Hakaniementorilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua ”pinonpolttajiksi”.
  • 13. elokuuta – Niin sanottu toinen vaihe Taistelussa Britanniasta alkoi Göringin Adlerangriff-suurhyökkäyksellä (suom. Kotkahyökkäys) RAF:n tukikohtiin. Toisen vaiheen aikana, 23. elokuuta saakka, hyökkäyksiä tehtiin tutka-asemia ja lähimpiä hävittäjätukikohtia vastaan. Hyökkäykset lentokentille olivat vaikeita aiheuttaen Luftwaffelle tappioita ilmatorjunnan ja hyvän naamioinnin vuoksi. Norjasta ja Tanskasta toimivat Saksan pommittajat kärsivät suuria tappioita ja 5. ilma-armeija vedettiin pois taistelusta. RAF:n lentäjät olivat jatkuvien taistelujen vuoksi kestokykynsä rajalla. Myös saksalaislentäjillä rasitus oli äärimmäistä erityisesti hävittäjälentäjillä, jotka suorittivat jopa viisi tehtävää päivässä.
  • 16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiin Väinö Kotilainen.
  • 18. elokuutaJyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
  • 18. elokuuta – Saksalainen everstiluutnantti Joseph Veltjens saapui marsalkka Hermann Göringin lähettämänä Suomeen neuvottelemaan marsalkka Mannerheimin kanssa saksalaisten joukkojen kauttakulkuoikeudesta Suomen kautta Norjaan sekä Saksan ja Suomen välisistä asekaupoista.
  • 20. elokuutaRamón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
  • 24. elokuuta – Taistelu Britanniasta, neljäs vaihe alkoi. Saksan hyökkäykset kohdistettiin Lontooseen. Tämä oli seurausta Luftwaffen pommitusmuodostelman erehdyksestä, jossa pommitettiin siviilikohteita. Winston Churchill määräsi kostohyökkäyksen Berliiniin. Adolf Hitler puolestaan määräsi kostohyökkäyksiä Lontooseen vastoin aiempaa käskyään.
  • 28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittää Petsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
  • 28. elokuuta – Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. Pääministeri Risto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.

syyskuu

  • 5. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Saksa solmivat sopimuksen Bukovinassa ja Bessarabiassa asuneiden saksalaisten siirtämisestä Saksaan.
  • 5. syyskuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin kaiken tavaran maastavienti ilman valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
  • 5. syyskuuta – Helsingin yliopisto vietti 300-vuotisjuhliaan. Jo edellispäivänä oli yliopiston juhlasalissa paljastettu Wäinö Aaltosen veistämä korkokuva Vapauden jumalatar seppelöi voiton seppeleellä nuoruuden, joka tuhoutui Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.
  • 6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
  • 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
  • 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset ("Blitz") noin 600 pommikoneen voimin. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
  • 7. syyskuuta – Helsingin olympiastadionilla alkoi Suomen, Ruotsin ja Saksan yleisurheilumaaottelu. Ruotsin virallisena edustajana avajaisissa oli prinssi Kustaa Aadolf ja Saksan virallisena edustajana valtakunnan urheilunjohtaja Hans von Tschammer und Osten.
  • 12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat Berliinissä saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen. Saksalaiset joukkojenkuljetusalukset olivat saapuneet Vaasan satamaan päivää aikaisemmin.
  • 15. syyskuuta – Lufwaffen Lontoon pommitukset saavuttivat huippunsa, jolloin saksalaiset pommittivat kaupunkia yli 1 000 pommikoneen voimalla. Luftwaffe menetti tässä yhdessä iskussa 56 lentokonetta ja RAF 26.
  • 17. syyskuuta – Saksassa asetettu Britannian maihinnousun takaraja. Luftwaffe ei ollut onnistunut hankkimaan tavoitteeksi asetettua Britannian ilmaherruutta, ja lähestyvä syksy ja talvi tekivät maihinnousuyrityksestä käytettävissä olevilla aluksilla vaarallisen. Toisaalta Hitler toivoi edelleen erillistä aselepoa Britannian kanssa, mutta myös hänen aikeensa hyökkäyksestä Neuvostoliittoon vaikutti ratkaisevasti päätöksessä luopua maihinnousuyrityksestä.
  • 20. syyskuutaKiina hyökkäsi japanilaisjoukkoja vastaan, jotka perääntyivät Indokiinan puolelle.
  • 25. syyskuuta − Neuvostojoukkojen kauttakulkuliikenne Hankoon alkoi.
  • 27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.

lokakuu

  • 1. lokakuuta – Suomen ja Saksan välillä allekirjoitettiin sopimukset asehankinnoista ja Saksan käyttöoikeudesta Petsamon nikkelikaivoksiin. Hallitus hyväksyi samana päivänä asehankintasopimukseen liittyneet maksujärjestelyt.
  • 1. lokakuuta – Lontoon päiväaikaiset Blitz-pommitukset päättyivät. Toiminta ja torjunta kohdistui Lontoon ympäristöön, mikä antoi briteille tilaisuuden siirtää laivueitaan lepoon. Vastaavasti taistelualueelle tuli levänneempiä yksiköitä määrävahvuisina maan muilta puolustusalueilta.
  • 11. lokakuutaAhvenanmaan demilitarisointisopimus allekirjoitettiin. Sopimuksen nojalla Neuvostoliitto perusti konsulaatin Maarianhaminaan.
  • 12. lokakuuta – Saksa päätti lykätä operaatio Seelöwen eli maihinnousun Britteinsaarille kevääseen 1941.
  • 15. lokakuutaCharles Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys New Yorkissa. Chaplin näytteli myös elokuvan pääroolin.
  • 16. lokakuuta − Yhdysvallat julisti voimaan yleisen asevelvollisuuden.
  • 16. lokakuuta – Suomen uusi, Moskovan rauhansopimuksen mukainen itäraja saatiin merkityksi maastoon. Uusi raja oli 122 kilometriä lyhyempi kuin vanha Tarton rauhan raja.
  • 28. lokakuutaItalia hyökkäsi miehittämästään Albaniasta Kreikkaan.
  • 28. lokakuuta − Pierre Laval tuli Vichyn Ranskan ulkoministeriksi.

marraskuu

joulukuu

Muilla kielillä
Afrikaans: 1940
Alemannisch: 1940
አማርኛ: 1940 እ.ኤ.አ.
Аҧсшәа: 1940
العربية: 1940
aragonés: 1940
arpetan: 1940
asturianu: 1940
Avañe'ẽ: 1940
авар: 1940
Aymar aru: 1940
azərbaycanca: 1940
Banjar: 1940
Bahasa Indonesia: 1940
Bahasa Melayu: 1940
বাংলা: ১৯৪০
Bân-lâm-gú: 1940 nî
Basa Banyumasan: 1940
Jawa: 1940
Sunda: 1940
башҡортса: 1940 йыл
Minangkabau: 1940
беларуская: 1940
беларуская (тарашкевіца)‎: 1940
भोजपुरी: 1940
Bikol Central: 1940
Boarisch: 1940
bosanski: 1940.
brezhoneg: 1940
български: 1940
català: 1940
Cebuano: 1940
Чӑвашла: 1940
čeština: 1940
Cymraeg: 1940
dansk: 1940
davvisámegiella: 1940
Deutsch: 1940
dolnoserbski: 1940
Dorerin Naoero: 1940
eesti: 1940
Ελληνικά: 1940
emiliàn e rumagnòl: 1940
English: 1940
эрзянь: 1940 ие
español: 1940
Esperanto: 1940
estremeñu: 1940
euskara: 1940
فارسی: ۱۹۴۰
Fiji Hindi: 1940
føroyskt: 1940
français: 1940
Frysk: 1940
furlan: 1940
Gaeilge: 1940
Gaelg: 1940
Gagauz: 1940
Gàidhlig: 1940
galego: 1940
贛語: 1940年
客家語/Hak-kâ-ngî: 1940-ngièn
хальмг: 1940 җил
한국어: 1940년
հայերեն: 1940
Արեւմտահայերէն: 1940 թուական
हिन्दी: १९४०
hornjoserbsce: 1940
hrvatski: 1940.
Ido: 1940
Ilokano: 1940
বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী: মারি ১৯৪০
interlingua: 1940
Ирон: 1940-æм аз
íslenska: 1940
italiano: 1940
עברית: 1940
Kabɩyɛ: 1940
ಕನ್ನಡ: ೧೯೪೦
Kapampangan: 1940
къарачай-малкъар: 1940 джыл
ქართული: 1940
kaszëbsczi: 1940
қазақша: 1940 жыл
kernowek: 1940
Кыргызча: 1940
кырык мары: 1940 и
Kiswahili: 1940
коми: 1940-ӧд во
Kreyòl ayisyen: 1940 (almanak gregoryen)
kurdî: 1940
Latina: 1940
latviešu: 1940. gads
Lëtzebuergesch: 1940
лезги: 1940 йис
lietuvių: 1940 m.
Ligure: 1940
Limburgs: 1940
lingála: 1940
Livvinkarjala: 1940
la .lojban.: 1940moi
lumbaart: 1940
magyar: 1940
मैथिली: १९४०
македонски: 1940
Malagasy: 1940
മലയാളം: 1940
Māori: 1940
मराठी: इ.स. १९४०
მარგალური: 1940
مصرى: 1940
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: 1940 nièng
монгол: 1940 он
မြန်မာဘာသာ: ၁၉၄၀
Nāhuatl: 1940
Nederlands: 1940
Nedersaksies: 1940
नेपाली: सन् १९४०
नेपाल भाषा: ई सं १९४०
日本語: 1940年
Napulitano: 1940
нохчийн: 1940 шо
Nordfriisk: 1940
norsk: 1940
norsk nynorsk: 1940
Nouormand: 1940
Novial: 1940
occitan: 1940
олык марий: 1940
ଓଡ଼ିଆ: ୧୯୪୦
oʻzbekcha/ўзбекча: 1940
ਪੰਜਾਬੀ: 1940
पालि: १९४०
پنجابی: 1940
Papiamentu: 1940
ភាសាខ្មែរ: ឆ្នាំ​ ១៩៤០
Plattdüütsch: 1940
polski: 1940
português: 1940
Qaraqalpaqsha: 1940
qırımtatarca: 1940
reo tahiti: 1940
Ripoarisch: Joohr 1940
română: 1940
Runa Simi: 1940
русский: 1940 год
русиньскый: 1940
саха тыла: 1940
sardu: 1940
Scots: 1940
Seeltersk: 1940
Sesotho sa Leboa: 1940
shqip: 1940
sicilianu: 1940
සිංහල: 1940
Simple English: 1940
سنڌي: 1940ع
slovenčina: 1940
slovenščina: 1940
ślůnski: 1940
کوردی: ١٩٤٠
српски / srpski: 1940
srpskohrvatski / српскохрватски: 1940
svenska: 1940
Tagalog: 1940
தமிழ்: 1940
татарча/tatarça: 1940 ел
తెలుగు: 1940
tetun: 1940
ไทย: พ.ศ. 2483
Tiếng Việt: 1940
тоҷикӣ: Соли 1940
Tok Pisin: 1940
Türkçe: 1940
Türkmençe: 1940
удмурт: 1940 ар
українська: 1940
اردو: 1940ء
vèneto: 1940
Volapük: 1940
Võro: 1940
walon: 1940
West-Vlams: 1940
Winaray: 1940
吴语: 1940年
ייִדיש: 1940
Yorùbá: 1940
粵語: 1940年
Zazaki: 1940
Zeêuws: 1940
žemaitėška: 1940
中文: 1940年
ၽႃႇသႃႇတႆး : 1940